Istun kanssasi hiljaa,
istun ja kuuntelen tyhjyyttä.
En jaksa uskoa ja lannistun,
koitan häätää kyynisyyttä.
Tähän kuiluun ei mahdu kuin yksi,
yritän viedä sinut kanssani,
mutta tulen petetyksi.
Kuka minut pelastaa,jollen minä itse?
Kuulen taas ulvontaa,
ei auta lääkkeet eikä veitset.
Kuka minä olen,missä sinä olet?
Kosketa minua,
niin palaan ja avaan sydämeni ovet.
Ethän kokeile kepillä jäätä,rakas,
teet minut suruisaksi,
ethän tahdo samalla mitalla takas?
Olen vain väsynyt,
katsasta minut huomenna
kun yö on aamuksi kääntynyt.