Voisin vaikka huvikseni kirota ihmiskunnan,ihan vain ajanvietteeksi..Oon pahemman kerran kyllästyny muiden katseisiin ja sanomisiin..Mitä se heille kuuluu,jos (ja kun) satun olemaan erilainen kun he..Mitä heitä kiinnostaa niin kovasti mussa?? Ottaa niin jumalattomasti taas vaihteeks päähän ihmisten asenteet hiukanki erinäköisiä/oloisia ihmisiä kohtaan.. *kiroaa,kiroaa ja kiroaa*
Taidan olle ratkeamispisteen lähistöllä..Kaikki on nyt onnistunu kasautumaan inhottavasti..Ilonaiheuttajia harvemmin enää kohtaan..Ja taas se ilo multa ilmesesti viedään,tosin mitä muuta odotinkaan..?Ei sitä kaikkea voi saada mitä haluaa..Sain jo viime viikolla liian paljon hyvää,ei riittänyt tälle viikolle mun varalle jumalalta enää mitään..Tosin antaako jumala kenellekkään mitään?
Rakkaat opiskelutoverini aiheuttivat tänään monia syitä kateuteen..He elävät kun mua ei olis olemassakaan ja sillon kun ne musta puhuu (kovaan ääneen ja mun lähellä) sanomiset eivät ole sitä mukavinta kuultavaa..Ihan kun sairastaisin ruttoa tai vastaavaa..He väistelevät ja niin,mä väistelen heitä..Oikeastaan siks mä en koulussakaan pahemmin käy..Masentaa niin mielettömästi joutua kuuntelemaan ja olemaan yksin..Jälleen kerran..Tosin vois parantaa mun asemaa jos kävisin koulussa säännöllisesti ja niin edespäin..Mut en vaan saa itteäni raahattua muutamille tunneille..Ne ihmiset on satuttanu mua jo muutaman kerran liikaa..Tiedän vallan hyvin olevani herkkätunteinen,mut onhan se kait ihan ymmärrettävääkin..
Ei tätä yksinäisyyttä/masennusta ja itsetuhoa kukaan kauaa jaksaisi..Mut mä jaksan ja oon jo 10 vuotta jaksanut..
Olen leijunut usvassa ohi elämäni..