Todella,eilen oli ensimmäisen virallisen taidenäyttelyni avajaiset,meitä on kolme valmistuvaa taiteilijaa yhdessä.
Näyttely on Riihimäen kansalaisopistolla koko helmikuun ja sen järjesti Matti,koulunsa näytetyönä,joka puolestaan on yhden taiteilijoistamme poikaystävä.
Avajaiset alkoivat siis virallisesti kolmelta,mutta lehtihaastattelujen vuoksi olimme paikalla jo yhdeltä,minä en vahingokseni ehtinyt kuvauksiin koska myöhästyin junasta (tyypillistä) heh...no mestarit myöhästyvät aina xD
Annoin kuitenkin haastattelun.
Meillä oli kuitenkin hyvät kahvi/pulla tarjoilut ja sen lisäksi kaikkea muuta naposteltavaa. Pisteenä ii:n päälle oli joukkoon eksynyt kuitenkin myös valko -ja punaviiniä ja päätin maistaa valkkaria. Olin koko päivän muutenkin sillä tiedolla liikkeellä että kaipaan kunnon akkujen latausta ja olin jo antanut itselleni luvan ottaa lasillisen jos toisenkin.
Vahingokseni sain kuitenkin todeta että lasit eivät jääneet yhteen eikä toiseenkaan.
Lähdimme avajaisista siis viiden jälkeen taiteilija pariskunnalle jatkoille,meillä oli suorastaan loistava pieni porukka koolla ja juttua luisti. Lisäksi tutustuin syvemmin vanhaan opiskelijatuttuuni ja purimme omat luurankomme kaapeistamme toisillemme...
Siitä jatkoimme Riihimäen Papilloniin jossa minulle tarjottiin,otin tietenkin ehdottoman suosikkini,rommikolan ja tummana tietenkin.
Ja sen tiedän jo vanhasta muistista,että kun siihen juomaan lankean niin se on väistämättä menoa.
Jep...tosiaan juu.
Tutustuin tai voisiko sanoa että retkahdin viime vkl:nä erääseen poikaan.
Tiesin että hän menee puolen yön jälkeen Seurahuoneelle ja menin tietysti ystäväni kanssa sinne.
Ja siitäkös se riemu alkoi loppusilaustaan myöten,kun väärinkäsitysten sarja lähti lumipallon tavoin vierimään rinteeltä alas.
Keskustelin lopulta hänen kanssaan ainakin tunnin ellen pidempäänkin ja saimmepa jotain selkoakin tilanteeseen.
Olen kai auttamattomasti lätkässä...
Minä! Vanha kettu!!
Niin,mitäs menin vannomaan viikko sitten...lauantai päivänä,että olen ikuinen sinkku!