Ah,miten ihanan oivaltava onkaan suomen kieli! Sähäkkä käkkärä :D
Palatakseni eiliseen,aamu alkoi leppoisasti,heräsin reippaasti kellon soittoon n klo 8. Söin tuhdin muroaamiaisen ja join tavanomaiset 2kuppia kahvia. Koska olen ollut koko menneen vklp:n tukkoisen nenän ja käheän kurkun kourissa,päätin tehdä lounasaikaan kirpeän valkoviinimarja-smoothien,joka maistui hyvälle niinkuin aikaisemminkin. C-vitamiini pommi piristi mukavasti.
Laittauduin ja hyppäsin housuihini ja kietaisin jo öljyyntyneen tuntuiset hiukseni tiukalle nutturalle. Minulla oli vielä hyvin aikaa. Keräsin tarvittavat esineeni suureen kangaskassiini,lompakko,puhelin,passi,avaimet,huulirasva...jotain puuttuu.
Aloin etsiä hieman turhautuneena pientä,metallista käsipeiliä,jossa on varsi. Peili ei ollut aivan tavallinen peili,vaan se oli kauniin koristeellinen ja jo ajan patinoima. Kaiken kukkuraksi olin saanut sen exältäni lahjaksi.
Etsin ja etsin,katsoin viimeksi yöelämässä mukana olleen laukkuni moneen kertaan,vaikka laukku on niin pieni,että sinne hädin tuskin lompakko mahtuu. Pelästyin. Se on hukkunut. Olin katkera itselleni,vaikka kyseessä oli vain yksi mitätön esine,se piti silti jotain enemmän sisällään. Kyse ei tainnut enää lopulta olla edes koko peilistä kun suutuspäissäni purin alahuultani pidätellen itkua.
Luovuin ajatuksesta ja vilkaisin kelloa,kohta voisin hypätä pyörän selkään.. Etsin nahkakäsineitäni. Ne eivät olleet hanskalaatikossa,eivät hattuhyllyllä.. äh,mitä minä niillä,kun on vielä noin leuto ilmakin. Lähdin ulos.
Määränpääni oli kampaaja,toisella puolella kaupunkia. Matka taittui hyvään tahtiin ja törmäsin lähitienoolla bändimme entiseen basistiimmekin. Vaihdoin hänen kanssaan pari sanaa ja jatkoin matkaa.
Kampaajalla olimme hyvin samalla aaltopituudella kampaajani kanssa. Hänen pesi hiukseni ja leikkasi sitten reippaalla kädellä pois latvoista. Sitten hän rullasi hiukseni edellisiä kiharoita tiukemmille. Operaation aikana ehdimme pohtia nykylasten tilanteesta maailman syntyyn asti ja ajatukset olivat tyhjentäviä. Lopputulos oli villi ja olimme molemmat tyytyväisiä :)
Seuraavaksi suuntasin järjestämään iltalukion asioita.
Päivä kului siis leppoisissa merkeissä ja huomaan,että elämässäni on alkanut aivan uudenlainen jakso. Ennen tätä selkeästi viikonloppuna kääntynyttä sivuani minulla oli henkisesti erittäin raskas jakso. Vaikka en kokenut varsinaisesti mitään sykäyttävää niin silti olin aivan maani myynyt,mutta se luultavasti olikin syynä mielipahaani. Tunsin itseni jollain tavalla hylätyksi ja täysin riittämättömäksi. Olin totaalisen itseinhoinen ja jarrut pohjassa elämäni suhteen.
Toivottavasti tämä uusi jakso vielä yllättää minut positiivisesti.
Eläköön energia :DD