Yep,tänään oli sitten ensimmäinen tanssitunti. Asenne oli onneksi minulla ja kurssiseuralaisellani kohdallaan,nimittäin kurssi oli eestiläisen ammattiballeriinan johtama latinotanssi...jossa tahdissa ei säästelty :DD täytyy myöntää,että toisinaan tuntui kuin taju lähtisi,mutta kikatin kuitenkin itsekseni koko tunnin ajan. Eli hauskaa se oli erityisesti minusta,joka olen masokisti.
Liikunta on ehdottomasti paras sielunhoito keino,erityisesti kun siihen saa jonkun joka tuntee liikkeet paremmin kuin minä itse. Liikkuminen on mukavaa yksinkin,mutta itsepintaisuus ei välttämättä kestä yhtä kovaa rääkkäystä kuin porukassa,sillä liikkeitä tehdään juuri niin kauan kuin johtajakin. Ystävälläni ja minulla on sitten edessä seuraavan puoli vuotta latinobailua joka sunnuntai :) Huomasimme myös opastusvihkosen sääntöluettelossa,että joudumme myös esiintymään,jo pikkujouluna. Kauhulla odotan kankeaa esitystäni lavalla..ja sitä kun yritän luikkia jonkun taakse piiloon ja olla huomaamaton kirkkaiden spottien edessä. Noh,ehken ajattele sitä vielä,siihenhän on vaatimattomat pari kuukautta aikaa..
Tänään edessäni on vielä ystäväni lasten vahtaamista. Toivottavasti tytöt juoksevat ulkosalla niinkuin viimeksikin ja tulevat kiltisti sisään niihin aikoihin kun heidän vanhempansa palaavat. Olen ajautunut lasten ja nuorten pariin yhä enemmän. Kaupungin nuorisotyöhön ohjaajaksi ja muuten vain ystävieni lasten likaksi. Nuoriso-ohjaajan työ on parina ensimmäisenä kertana ollut mukavan oloista. Nuoret vaikuttavat rauhaisemmilta ja kiltimmiltä kuin muutama vuosi sitten.
Perjantaina olin nuorisotalo Monarin järjestämässä yläasteikäisten discossa valvojana. Tarkistimme jokaisen repun/laukun ja puhallutimmekin muutaman. Yhdenkään laukusta ei löytynyt sokeria vahvempaa ainetta. Nuorten reput olivat juomien sijasta täynnä makeisia.. Kun itse olin yläasteella,joka ikinen discossa tai keskustassa hilluva nuori oli vähintään hiprakassa! Ja tässä en liioittele lainkaan. Asia on siis selkeästi saanut parempaa suuntaa,mutta on nuorten puolesta kyllä rukoiltukin.
Kuulemma pahoinpitelytapauksia on edelleen runsaasti ja sovitteluja. Sovittelu istunnot minua kiinnostavat,niihin voisi olla mahdollisuuksiakin ottaa osaa. Eräs seikka joka on ollut mietinnän alla on se,ettei nuoria ole enää Riihimäen kaduilla vklp iltaisin..ainakaan paljoa. Mihin nuoret siis katoavat? Kotibileisiin luultavasti. Ratsioiden määrä on kyllä noussut,poliisi on lisännyt tarkkuuttaan viime vuosina eritysesti nuorison juomakulttuurin seuraamisessa.
Näissä merkeissä siis uuteen viikkoon.