mun parhaat ystävät paperi ja kynä
ennen oltiin yhdessä sinä ja minä
ne ajat on kadonnut syy on minun
en pystynyt pysymään luona sinun
tahdon nyt tuon ajan takasin
pyytäisin anteeks ja halaisin
tuntuu niinku vaan satuttaisin sua
vaikka sä väität et ymmärrät mua

sitten kun sain sinut takaisin
ei menny mikään niinkuin halusin
jauhat mulle vaan "koita piristyy"
et edes auta mua pääsee pystyy
sit et enää ees jaksanu auttaa
haukuit pystyyn ja käskit mun muuttaa
mietin pitkään et mikä sulle tuli
odotit että mun sydän sulle suli
sit otit ja jätit mut kun nallin kalliolle
et pysähtynyt vaikka huusin 'odota' sulle
on mulla sinua ikävä suuri
olit mun elämän alku ja juuri

mielessäin kysyä saan saanko anteeksi
vastaus on en mun suureksi suruksi
mä alan kyllästyy tähän kaikkeen
haluun maailmasta kauas poikkeen
ette mua enää koskaan nää
se ei pelkäks sanomiseks jää
vaikkei kukaan usko vaan luulee
lupaan ettette tuu mustaa enää kuulee
tuu mun kanssani tanssii tähtiin,
et ees estäny niin mä lähtiin
haluisin mennä ajassa takaisin,
tekisiin kaikki erillai ja toisin