Olen oppinut näin iän lisääntyessä antamaan ihmisille anteeksi ja myönnän omat virheeni. Olen huomannut pääseväni paljon helpommalla antamalla periksi ennen kuin tilanne kärjistyy käsistä ja kaikille tulee huono mieli. Silti se anteeksi sana on tosi vaikea sanoa. Ihmisten ilmeet on just hyviä silloin kun pyydän anteeksi, ne ei oo ennen tottunu siihen koska olen tosi kovapäinen. Nykyään olen rauhanhaluisempi vaikka olenkin yhä suuruudenhullu-perfektionisti -haaveilija ja mitä vielä. Kaikki tuntui menevän niin hyvin että teki ihan tervettä vähän hankkia ongelmia jotka stressaavat. Onneksi asia ratkesi toistaiseksi. Itse olen ison anteeksipyynnön velkaa ja aion mennä kasvotusten huomenna kyseisten kavereiden luo myöntämään olleeni väärässä. Tosin se yx sano tosi törkeesti ja silleen et se viel ties et kuulin mitä ne puhu, mut annan anteeksi koska sekin oli mun vika ku olin alottanu ja jokaisellahan on oikeus mielipiteeseen.

Tuntuu ihan mahtavalta ku on saanut taas asiat kuntoon ja suhteet selviksi. En haluu olla riidoisa kenenkään kaa saati poistua keravalta ja katkoa välini kaikkiin. ne ei ottas todelakaan avosylin vastaan. Ystävät on tosi tärkeitä! mut työ on tärkeempää ja perhe (koirani) on kaikkein tärkein. Noi kaikki on suorassa vuorovaikutuksessa keskenään toisiinsa...hyvä suomi.. ja kaikki johtaa jollain lailla rahaan. Raha tuo mulle turvallisuutta. Ennen kaikkea talouden pitää olla kunnossa. Sillai et pystyy maksaa vuokran ja laskut ja ruoan ja koiran, sit o hyvä. SIt ku kaikki on ok nii voi mennä nauttimaan siiderin terassille :)

nyt aion taiteilla! mul on iha mieletön idea!! siis aivan fantastico! kuvanmuokkauksen kuningatar taikoo piirroksesta ja valokuvasta taidetta.... jotain inspiroivaa musaa kehiin...This is my escape!!