Tuntuu kun elämäni pyöris jatkoajalla..Mitään ei tapahdu,enkä oikein jaksa odottaa mitään tapahtuvankaan..
Viikonloppu meni sit uusiks osittain suunnitelmilta..Meninkin lauantai iltana kotiin (Tammisaareen) ja matkustin sielt takas Espooseen vasta aamulla..Ei jaksanut alkaa eilen illalla matkustelemaan junilla..No arvattavasti en sit tänää suoriutunu kouluunkaan asti (masentavaa),mut joo..Osasin sitä jossain mielentaka-aloilla odottaakkin,joten en kovasti yllättynyt käytöstäni..Olenpa mä surkea ihminen..
Vietin sit muutamia tunteja hyvän musiikin (lähinnä Ice Cuben) parissa ja lueskelin yhden kirjan alusta loppuun..Kirja taisi olla Tuija Lehtisen,nimi kuitenkin oli Rafaelin enkeli..Aika lepposa kirja,sopii jotenki nyt tavallaan mun tilanteeseen..
Musiikki pelastaa,kuten niin usein aikaisemminkin,tosin en usko et musiikista ois pelastajaks jos päättäisin lynkata itteni..
Eiiih..Mun piti olla onnellinen ja ilonen,ei masentunut,miten mä taas päädyn tähän mielialaan??Onks tää joulunjäleistä vai mitä tä on??