tässä on kevään -07 sekavaa paskaa, ainakin muistaakseni on sieltä, joo.

Tyhjä käytävä kaikuu ympärilläni.
Olen jumissa pyörteessä, joka imee heikot sisäänsä.
En nouse enkä laske, välillä yritän jo päästää. jotta kuolema minut korjaisi, mutta turhaan.

Kamppailu on turhaa.
Tahdon apua, mutten välitä suunnasta.
Ylös tai alas, sama asia.
Tahdon vain tasapainoa.
Elämää ilman tuskaa ja katumusta.
Elämää ilman rakkautta.
Niin on parempi, niin on aina ollut.
Ei iloa, ei kyyneleitä.
Vain hyvä, kaunis Tuska rinnallani.

Tuskan hyväilevä lämpö lämmittää sieluani vuosia.
Pitkät, kauniit, tuskaiset illat.
Tuska pitää jalat maassa.
En leiju harsoilevien pilvien lomassa vaan työnnän pääni syvälle, syvälle maahan.
En koskaan vedä sitä pois.
Siihen jään enkä muuta voi.