Tästä vitun masennuksesta pääse irti sit millään. Teen mie mitä tahhaan, ni aina vaa sama ahdistus vainoo. Ny mie aloin niit sit jo tänneki purkaan, ku ei oo oikeen kettään muutakaan saatavil. Perkele. Nää joulunpyhät on erityisen kurjia. Kaikilla on joku, jota halata ja jonka hiuksia hivellä, mutta mie istun yksin pimeässä huoneessani kuunnelleen Tyrannyn Tides Of Awakeningia. "Some may wish never to be born...".
Joo, vähän hankalaa pitää tätä vaan musiikkiaiheisena päiväkirjana, ku tuntuu välil siltä, et tarttee itkee tänne jotai muutaki. Hmm... Aloin taas pitkäst aikaa lukemaan, edellinen kirjani Kolmannen Valtakunnan Salaisuus kun kaipasi jatkoaikaa kirjastotädeiltä, niin tuli sillä reissulla sit lainattua Edgar Allan Poen Pelon Ja Kuoleman Kertomuksia -novellikokoelma. Kolmannen Valtakunnan Salaisuus tulikin sitten luettua eilen loppuunsa, jotain puoltoistasataa sivua oli luettavana, nappasikin taas nii perkeleesti. Sit illalla/yöllä tartuin tuohon E. A. Poen novellikokoelmaan. Kauhuahan tuo, tosin vain eka tarina tuntui vähän jännän puoleiselta. Vielä pari novellia lukematta, mutta no, tuskin päästään ees ekan tarinan tasolle. Jotenki kovin harhailevia juttuja.
Noh, tänään sitten kävin uudelleen kirjastossa, palauttamassa Kolmannen Valtakunnan Salaisuuden ja nappasin mukaani pari uutta. Herrajjestas, ei ookaan ollu kolmee kirjaa yhtäaikaa lainas sit sen jälkeen ku lopetin sarjakuvien lainaamisen... Noh, nyt kuitenkin mukaani tarttuivat Howard Phillips Lovecraftin Nimetön Kaupunki -novellikokoelma ja Ihmisoikeusliiton julkaisema Rasismi Ja Etninen Syrjintä Suomessa. Kattoo ny, kui pitkään tää lukuinnostus jatkuu...