......Eikä kukaan osannut aavistaakkaan, mitä sitten tapahtui... Tai ketä sattui.... Hän oli aivan tavallinen suomen kansalainen. Hän kävi töissä niin kuin muutkin pikku-suomen onnelliset kansalaiset. Erään raskaan työpäivän jälkeen hän tuli maatansa palvelleena, veroista itsensä kipeäksi maksaneena kävellen töistä kotiin, kun ei autoonkaan varaa ollut, ajatellen noita meidän pelastajia, suuria politiikkojamme, jotka meidän vero-rahoillamme elävät kun eivät työtäkään tee, ja silloin se kaikki tapahtui. Ei sillä olisi ollut väliä, jos naapuri olisi poltellut tupakkaansa parvekkeella, baarissa, tai vaikka kotonaan, mutta kun sillä oli bileet!! Jumalauta, eikö työtä tekevä ihminen saatana saa ees töistä tullessaan lavätä?? Kauhee tekno-jumputus Naapurissa!!! Sitähän kunnon suomen työtä tekevä, veroja maksava kansalainen ei siedä!!! Oli pakko ottaa pumppu-haulikko komerosta, ja käydä naapurissa... Joo, kaikki ne tuli tapettua. Jossain puolessa välissä teurastaessani niitä säälittäviä tekno-bilettäjiä tajusin tykkääväni hommasta. Ei se eka tappo niin hienolta tuntunut, mutta kun tokalta ammuin aivot pellolle veristen kallon palasten kolistessa seiniin, kolmannelta pään paskasi potkaistessani ja neljännen kuristaessani kuoliaaksi paljain käsin tajusin, että mulla seisoo. No, ongelmiahan siitä tuli. Mitäs jos äiteni tietäisi noista seksuaalisista ongelmistani? Sehän tietysti piti estää, joten tapoin kaikki tuttuni, jotta totuus ei paljastuisi. Nerokasta, eikö totta? Tämän jälkeen vaihdoin tyyliä, jotta en paljastuisi. Minusta tuli... uskovainen. hieman ehkä jeesuksen näköisenä ylpeänä kävelin sunnuntaisin kirkkoon vanhojen saatanan-palvoja ystävieni minua pilkatessa. Ei sitä kauaa kestäny. Pakko oli polttaa sa kirkko. Joten palasin tavallisen elämän piiriin, tappamiseen. Se oli paljon hauskempaa kuunnellessani niitä lukuisia armon-aneluja kuitenkaan mitään armoa antamatta (naurua) ja lopettaessani noita kaltaisiani, joita ihmisiksi kutsutaan. Orgasmia en koskaan saanut, ellen iskenyt veitseä uhri-saaliin niskaan viiltäen ison haavan aina vasempaan kantapäähän asti kohteen huutaessa uskomattomasta tuskasta..... Sitä kesti pari viikkoo, ja oli pakko alkaa viilteleen itseään. Niin kauniilta tuo punaisena helmeilevä veri näytti tuskaisissa silmissäni purkautuessaan ulos ranteestani jokaisen viillon jälkeen, ja mielessäni pyöri vain yksi ajatus: "Syvemmälle, syvemmälle..." Juuri kun olin sahannut fiskarssin leipä-veitsellä käteni lähes irti ja vuotanut lähes kuiviin ja jäljelle ei olisi jäänyt muuta kuin eloton, verinen, lihaksikkaan seksikäs kuollut ruumiini, niin systeemi iski taas. Vittu, ambulanssi haki ja pelasti säälittävän elämäni!! Hell fukka!!! Ekö sitä ny jumalauta saa ees kuolla rauhassa? No, pakko oli tappaa neki. Leväkkööt rauhassa, mitä ny kusin niitten ruumiitten päälle, ja raiskasin ne kusiset ruumiit....