Treeniksen volyymitasoon odotettavissa tasapainotusta. Tilasin viikko takaperin uuden kitaravaffarin, ja taisipa siinä lähteä samaan pakettiin uusi wahikin. Sikäli mielenkiintoisen juhlallista, että abaut 15 vuoden soittamisen jälkeen olen viimein saamassa ensimmäisen "oikean" vahvistimen jonka teho ylittää 15w. Tähän asti käyttämäni laite, -74 italialainen urkukombo leslie-elementillä jää varalaitteeksi.

"Sinihirmu" ajautui käsiini -99, jolloin silloisen bändini basisti osti sen joltain paikalliselta viinamäenmuusikolta, ja vaihtoi kuivahtaneet konkat ym. osat uusiin vastaaviin. Rempassa oltiin tarkkoja siitä, etteivät uudet osat poikkea ratkaisevasti vanhoista vaan että laitteen ominaissoundi säilyisi.

Kyseessä on siis seiskytluvun alkupuolella rakennettu 120w Leslieklooni transistorikytkennällä.
Laitteessa on yksi 12 tuumainen, kiinteäksi asennettu, elementti jonka yläpuolella on pyörivä diskanttielementti. Yläelementin kuulumista, ja jousikaikua ohjataan jalkapolkimella.Säätimiä takalevystä löytyy volume, jousikaiku, bass ja treble. Vehkeen läpi on aikojen saatossa ajettu kaikkea mättökitaroista bassarin kautta koskettimiin, ja kaiken se on nöyrästi kestänyt. Roudausystävällisyydestä ei voida puhua, koska masiina painaa helkutisti ja kantomukavuuden "maksimoimiseksi" kylkiin upotettujen kantolovien reunat ovat pyöristämättömät.

Nyt saa sitten masiina jäädä studiokäyttöön koskettimia maustamaan, ja tööttäysvehkeeksi dinosauruskitaroihin

~Kyllä botne on poikaa