"...the girl strolled to the field, only to see that sunlight was fading rapidly. The horizon, turning purple and grey, loomed over her like a bad dream..."

"...her way home would lead her through the woods looming ahead..."

"...The cannopy of the forest swallowed the clouds and the rain. In the faint glimmer of night-blue light, she travelled ever deeper into the abode of ancient things..."

The womb of demise.

The dead
Are infecting
The circulation.

Under the massive wheels, the bodies become the nutrients for a new generation.

The dead.
Are Consumed
By The Trees.

3/3

Genrestä nyt en mene sanomaan, mutta räkäistä ja säröistä sekä kovin tehdasmaista äänimaisemaa tässä viljellään.

Särövalleja, jumputusta ja ihmisen elämää.

Azulnievelle kiitoksia puheista.

(Jostain syystä Mikseri ilmoittaa kappaleen pituudeksi 10 minuttia vaikka oikea pituus on kahdeksan minuuttia. Ota selkoa siitä sitten).

Hämyinen kappale jostain yön tuntien takaa.

Saastaista Hippiä lainaillen, kyseessä on silti kovin "biisimainen" maalailuteos.

Hiljainen kappale joka vaeltelee ympäriinsä melodianpätkien siivittämänä.

Tästä on tehty remixi joka varmaan lättäistään mahdolliselle työn alla olevalle demolle.

>>vanha KSKn kappale