Satumaatangon kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Onpahan sattumalta vain sama nimi.
Iskelmää kai tämä on.

Tapasin kerran nuorena jolppina eräällä työmalla hiljaisen miehen. Joka ruokatunti mies istui omassa tuolissaan, poltteli tupakkaa ja pohti hiljaisella äänellä yksinkertaisia asioita maailmasta. Muun muassa turhan valittamisesta ja siitä kun ihmiset ottavat kaiken liian vakavasti. Tämä iskelmäbiisi kertoo siitä miehestä ja sopii mielestäni myös nykyaikaan.

Joskus, tai siis useimmiten, kun ei ole mitään valittamista mistään voi tehdä vaikka iskelmäbiisin siitä. Siitä että kaikki on hyvin.

Balladi.