Hyvä biisi.

Hyvä melodia ja kitarointi. Lauluäänikin on hyvä, joskin se ajoittain kuulostaa aavistuksen epävarmalta.

Hieman perinteiseltä "song-songwriter"-jutulta tämä tuntuu melodiakulkuineen, mutta niinhän se on, että niillä samoilla sointurakenteilla tällainen musiikki pitkälti tehdään.

Tuohon olisi voinut hyvin kuvitella taustalle sähköisen bändin ja rummut pikkuhiljaa mukaan tulevaksi vaikkapa toisesta säkeistöstä alkaen (vrt. Hectorin 'Monofilharmoonikko' vaimikäsenbiisinnimioli).

Hieman jäi vaikutelmaksi, että tempo olisi kiihtynyt loppua kohden.