Bloodfalls-trilogian viimeinen osa on vihdoin valmis. Atmosfäärimaalailua ja sielunmaisemaa.
työnimi: remora3.skm
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
8
|
Sakrich 22.03.2006 joo.. tästä biisistä tulee tosiaan joku kauhu peli mieleen.. kuuntelepppa tätä itekseen kuulokkeilla kovalla keskellä yötä kun ei oo ketään kotona.. joo.. |
|
||
8
|
-TripleJ- 08.02.2006 Aika karmaiseva biisi alusta loppuun. hyvät saundit. muuta en tähän osaa sanoa. |
|
||
8
|
Praelude 24.01.2006 Musiikillista tajunnanvirtaa. Tunnelma on sopivan synkeä ja uhkaava. En ole aivan varma, olivatko huono äänenlaatu ja napsuvat loopit sampleissa tehokeino. Jos olivat, niin toimi aika hyvin. Mielestäni biisin parhainta antia oli loppuosa tippuva vesi -efekteineen. |
|
||
9
|
ArchHeretic 03.01.2006 Mitä ensimmäisenä tästä tulee mieleen (jahka musiikki ehtii alkaa) on Resident Evil 1. Ja kuten kaikki tietävät kyseessähän on varsin loistava peli. Ja jos kappale aiheuttaa moisia assosiaatiotia, voiko se olla järin huono? Puolisentoista minuutin paikkeilla esille pomppaava piano tuntuu olevan aivan liian pinnassa ja tuntuu rikkovan seesteista tunnelmaa jota muut pulputukset saavat aikaan. Myöhemmässä vaiheessa samaisen soittimen iskiessä esille äänitasapaino on kohdallaan ja tunnelma pysyy eheänä. Mihin itse yleensä näissä tunnelmallisissa kappaleissa kiinnitän huomiota on "äänen tilan käyttö", eli onko matalia taajuuksia hyödynnetty, entä korkeita? Tällä kertaa en pysty nurisemaan asiasta suuntaan tai toiseen sillä niin bassotaajudet kuin muutkin on hyödynnettu erittäin toimivasti. Jokainen soitin pitää kutinsa eikä astu liiaksi esille (mitä nyt tuo alussa oleva piano, mutta ei siitä enempiä). Ambientille sekä soundträkeille on tärkeää myös se että ne pystyvät kuljettamaan itseään eteenpäin. No tottakai jokaisella kappaleella pitää olla se punainen lanka ja se on pitää liikkua johonkin suuntaan, mutta vokaalittomissa kappaleissa on vielä se lisäongelma että vokaaleihin ei voida luottaa mikäli pitää herättää mielikuvia ja kertoa tarinaa. Tällä kappaleella tuntuu olevan jonkinlainen alkukantainen vietti siirtyä nopeasti kohdasta toiseen, mutta silti tarpeeksi hitaasti että jokaisesta "kohtauksesta" ehtii muodostua vahva kuva päähän sekä kuulija ehtii rauhassa tunnelmoida. Ja sitten taa siirrytään eteenpäin. Joistain kohdista tietenkin olisi voinut tehdä pidempiä, vain sen takia että kokonaiskuva olisi ollut eeppisempi (ja tälle kappaleelle eeppisyys tuntuisi omassa päässäni sopivan). Ja sitten se pakollinen loppukitinä: kappaleen loppu on erittäin antiklimaattinen. Sille olisi voinut sopia paremmin jonkinlainen hiipuminen taikka vielä jonkinlaisen seesteisen osion lisääminen joka todella tuntuisi ja kuullostaisi "lopulliselta". Nyt lopetus katkaisee hienon tunnelmoinnin melkein tyhjään ja jätti minut ainakin ihmettelemään että "mitäs tässä nyt...?" Mutta muuten ei tästä voi mitään pahaa sanoa, erittäin hieno, seesteinen ja todellakin tapahtumarikas musikaalinen kokemus joka takuulla herättää mielenkiintoa jokaisessa kuulijassa. Tälläisellä määrällä elementtejä luulisi jokaiselle löytyvän jotain. |
|
||
Michikawa 22.10.2005 Mukavan jännittynyt ja pimeä tunnelma. Uhkan tuntu on vahva ja ilmassa on sopivan pirullisia ja kieroja fiiliksiä. Soundit ovat hiukan "muoviset", mutta niistä ei voi biisiä syyttää kun käytännön rajoitukset ovat käytännön rajoituksia. Oikeastaan nuo soundit ovat sikäli aika toimivatkin, että tämä tietynlainen konemaisuus vie vahvasti vanhojen PC-pelien soundtrack-tunnelmiin. Tämä kappale sopisi kuin nyrkki silmään johonkin H.R. Gigerin taideteoksiin pohjautuvaan kauhupeliin. |
|
|||