Ai perkeles en ees muistanu et tää on näi hyvä!

ehdottomasti lempibiisi näistä biiseistä. pikkusen tulee intron aloituksesta mieleen no use for a name, mutta sillä ei ole väliä. tämä on erinomainen biisi. livesoittoa on pakko kehua ääni&wimma aluekarsinnoissa oli vitun kivaa kuunnella toy.:ta.

Siisti intro. Hyvät kitarat. Eikä kertsikään hullumpi ole.
Ongelma on siinä, että kaikki bändin biisit ovat tyylillisesti
turhan lähellä toisiaan, samassa "formaatissa"
-) ne eivät yllätä. Levy-yhtiöiden sedät ehkä tykkäävät
formaattikamasta mutta...
Siis tämähän oli vaan mielipide.

tämä on tämmönen nätti-raskas kappale.. melkeistä tulee tippa linssiin kun tällaista kuulee.. kiitos pojat. :)

Hittibiisin ainekset on puristettu tiukkaan pakettiin. Laulaja näyttää osaamistaan paremmin tässä biisissä.
Biisi vaihtelee ketterästi hiljaisemmasta soitannasta rankempaan revitykseen ja takaisin, ja sehän toimii hyvin.
Ei auta valittaa, kyllä tätäkin kelpaa kuunnella.

Soitossa on fiilistä ja raivoa juuri niinkuin biisi sitä vaatii... Odottavuutta ja letkeyttä kun biisi sitä vaatii... Mailmat aukenevat kun biisi sitä vaatii...Tämä materiaali vain toimii... Otaa dynamiikkansa hiljaisissa kohdissa, jotka pohjustavat sen tulevan pösähdyksen aina kun sitä menoa taas tavitaan... Vonkuvat kitraat täytävät jokaisen tilan, joka niille suodaan... Ja lisöksi tekevät sen hyvin... Sovitus on mainiota... Tämänkin biisin rakenne on erinomainen...

Tämä musiikki vain välittää jotakin. Se on se mitä musiikki on. Ei mitään moitittavaa. Paitsi se, että en itse tykkää tästä koko modernista tuotantotavasta, jolla tämä on raiskattu... Mutta sehän on vain makuasia... Kun homma toimii täydellisesti siinä mitä tämä on. Eli en edes lähtisi suosittelemaan teille omaa näkemystäni miltä tämän pitäisi kuullostaa, koska turmelisi täydellisesti sen toimivan vision ja kuvan, jonka tämä materiaali herättää...

... Eli jatkaa tällä tiellä... Homma toimii...