
Laitoin "post-grunge", en oikeen tiedä mitä tästä sanoisi. Kesä 2025.
Eväsleipien päälle äiti laittaa kinkkuu ja juustoo
on yöksi mentävä töihin, ukko ja muksut jää nukkuun
Iltavuoron bussissa vapaasti saa paikan valita
muut matkustajat eivät tiedä, mitä työvuorossa on luvassa
Jos on joku joka saattaa maailmaan
on joku joka saattaa poiskin
Kuoleman kätilö on vuorossansa
uuraana töissään taaskin
Olen nähnyt kaiken, mutten yhtäkään tuominnut
toiset haluavat lääkkeet, toiset taas mielummin luomun
Rohkeasti pystypäin tai raivokkaasti vastaan tapellen
nopeasti nukahtaen tai tiedottomana kouristellen
Jos on joku joka saattaa maailmaan
on joku joka saattaa poiskin
Kuoleman kätilö on vuorossansa
uuraana töissään taaskin
Kaunis on tää hetki, koeta uskaltaa
aika on tää retki nyt jo lopettaa
Kaiken voit sä muistaa, on mieli selkeä
korvaasi kun kuiskaan, on aika lähteä
Vaikk' sieluasi murtaa niin silti sanon tän
niin paljon asioita kai sulta kesken jää
Niin pienen hetken verran vain täällä olla saa
kukin aikanansa aina kerrallaan
Vielä kerran ponnistaa, kunnes viimein luovuttaa
nousen ylös ja avaan ikkunan
On niin kovin monia asiakkaita jonossa
ennen kuin taas istun aamubussissa
Pannussa on vielä kahvia, ja aamun lehti pöydän kupeella
no mites meni yö töissä, oliko kovasti kiirettä
No ainahan sitä nykyään on, mutta sillee aika normaalii
Nii just, mä töihin lähdenkin, muksut kohta herää kouluihin
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
Ei kommentteja.