Seuraava 10 biisin sarja julkaistaan täällä biisi kerrallaan kaikkien iloksi! Kipaleet tulevat ulos levyn mukaisessa järjestyksessä.
'Kolmas Kerta' on levyn avausraita ja aloittaa tarinan taidemaalarista ja tämän naisista. Kyseinen taiteilija on levyn dramaattisen juonen päähenkilö, jonka tarina ei voi päättyä pelkästään hyvin...
Would you like to comment? Create an account or
10
|
Dante666 25.09.2012 Terve! Oon nuori miehenalku Tampereelta ja oon just muutaman hyvän ystävän kaa alottamassa tällästä findie elokuvien tekoo, ja ajattelin kysyä lupaa käyttää musiikkianne elokuvissa jotka myöhemmässä vaiheessa tullaan julkaisemaan YouTubessa. Odottelen vastausta innolla. -Dante |
|
||
Ville Kotiranta 14.09.2008 Kiitos Conjoinerin asiallisen kritiikin, olen miksannut kipaleen uudestaan ja totisesti olen itsekin entistä tyytyväisempi. Päivitin mp3:n jo tänne, joten eikun kuuntelemaan vaan! Näin huomaatte, että mielipiteenne on meille tärkeä, koska me _välitämme_. :) |
|
|||
conjoiner 04.09.2008 Avaanpa minä pelin. Hmm. Tällainen rönsyilemättömyys on Teräsliitolle uutta. Biisi etenee suoraviivaisesti, jota mielestäni harva aiempi biisi on tehnyt. Biisin laulumelodiat toimivat tehokkaasti, ja sopivat sekä Villen äänelle että ovat mielenkiintoisia ja raikkaita. Etenkin kertsi on erittäin toimiva. Äänimaailma uudistuu Teräsliitolla omasta mielestäni parempaan suuntaan, mutta miksaus mielestäni kusee edelleen. Biiseissä saisi olla enemmän energisyyttä. Rumpujen miksauksesta en ole Teräsliitolla koskaan pitänyt, se on aina ollut mielestäni hiukan munaton ja hiljainen ja kadonnut nopeasti kitaroiden alle, tässäkin näin käy, vaikkakin itse rumpusaundi on ehkä aiempaa tehokkaampi. Erilaisella miksauksella biisistä saisi muutenkin paljon täydemmän ja energisemmän. Ossi vetelee kitaralla hienoa kitarointia, mutta soiton nyanssit katoavat Villen dominoivan äänen alle miksauksen takia. Toinen asia mikä aiheuttaa mielestäni biisissä energiattomuutta on se, että esim kertsissä kuuluu pelkästään kitara, laulu, rummut ja tuo pädijutska, ja korkeammat taajuudet jäävät tyhjiksi. Jotain korkeaa synailua tai kitaralla leadimelodiaa ni potku nousisi potenssiin 66. Teräsliittoa voisi miksauksen takia verrata vaikkapa hiukan lämmenneeseen jäätelöön; maistuu herkulliselta mutta on olomuodoltaan hiukan vetelää. :D Sen enempää äänimaailmasta valittamatta: mainio alku levylle. Lyriikat ovat toimivat, vaikkakin niitä on hiukan hankala kuunnella objektiivisesti yrittämättä yhdistää niitä tositapahtumiin. :P |
|
|||
conjoiner 15.09.2008 Noniin. Biisistä tuli ihan vitun hyvä. Rumpujen miksaus tukee biisiä huomattavasti paremmin ja silleen ja biisi on rajumpi ja energisempi. Miksauksessa on edelleen asioita joista en täysin pidä, mutta niistä selittäminen ei enää olisi rakentavaa kritiikkiä, vaan lähinnä "minä teen näin, tee sinäkin näin". |
|
|||