[Verse 1]
Pystytsä hengittää, pystytsä hengittää kunnol?
Pystytsä miettii, miettii hyväl omatunnol?
Mun tyyli on runnoo täysil sanat sun korvii,
kuulos repee ja uusi taajuus avautuu sun eteen.
Entä näätsä kunnol? HÄ?! Kato nyt vittu näätsä.
Etsä kyl ja siks mä revin silmät vittuu päästäs.
Herää äijä, älä nyt usko kaikkee mitä aistit,
ne on aistiharhoi mitä tuottaa yhteiskunnan isit.

Ota tuomarin nuija, sua ei kontrolloi ketää,
ei huumet, ei muija, ei minkää jäjestelmän setä.
Tee jotain sen etee et aika uusi kortti vetää,
vedä se esille eikä sun tarvii pelkää ketää.
Rupeetko sä nyt pääsee mun korvii ja silmii,
vaik huonolta näyttää, älä silti menetä malttii,
vaa näytä et valtti on se ku et luovuta koskaa,
ja se propaganda mitä meil syötetää on roskaa!

[Kertsi]
KYSYT! miks nää nuoret on nii vihaisii?!
KYSYT! miks mun sanat on aina ni likaisii?!
Me nähdää nää asiat niinkuin ne menee,
mitä ne meil valehtelee, mitä ne salailee.

KYSYT! miksi nää nuoret on nii vihaisii?!
KYSYT! miksi mun sanat on aina ni likaisii?!
Näät varmaa miten mä hoidan kuvioni,
saanko esitellä vihaisten nuorten unioni!

[Verse 2]
Mun silmillä asiat vaa nähdää nii eri taval,
paljon pimeää, kylmää ja pahaa nään maailmal.
Nään hymyilevän suun taakse, nään sun sisälle,
nään ku sä yksin kidut ja itket taivaanisälle.
Paine kasvaa sitä mukaa ku tasolta putoot,
setien rakentamat portaat sais unholaa katoo.
Ei tasoja vaa tää iso ja yks yhteinen aukio,
kosk luokka antaa arvon ja se tän maailman tauti on.

Tarve vaatii sanomaan sen mitä pitää,
”Mitä pitää?” sen et ku kerron lisää on vähintä
mitä voin tehdä, kosk mulla on se taito nähdä
totuus, enkä keinoja kaihda et saisin nähdä
maailman ilman virkavalta, ilman byrokratiaa,
ilman yhtää sanaa mikä liittyy valtiovaltaan,
kosk demokratia on kusetusta ja salaliittoo,
ja tulee päätymään totaaliseen sekasortoon.

[Kertsi]

[Verse 3]
”Onko tosta huutamisesta jolleki jotain hyötyy?”
Eiku haittaa ja en lopeta ennen ku sortajat on lyöty,
ja myöntyy siihen et arvo on kaikilla sama,
sama onko jumalaa mut siihen ei löydy jakajaa.
Nyt ne rupee käymää kiinni meidän sanavapautee,
seuraavaks tuomitaa viel mielipidevankeutee.
Ja tän sukupolven nuoret on valmiina iskee,
iskee pisteen siihen sairautee mikä tääl vallitsee.

Rupeeko avautuu, nyt ku kansa rupee jakaantuu,
vai sokeentuko silmät taas, ku tilanne rupee laantuu,
mun ei, ennen ku ollaa jotain aikaan saatu,
niin kuin ihmiset, aatteet ei tulee koskaa kaatuu.
Ne elelee haamun niin kauan et koittaa niiden aamu,
yks aate elää näis nuoris ja se ei tuu koskaa laantuu.
Hyvin luulette vetävänne mut me paremmin vedetää,
V niin kuin vastarinta, sitä me eletää!

[Outro]
Mun silmillä asiat vaa nähdää nii eri taval,
paljon pimeää, kylmää ja pahaa näkyy maailmal.
Nään hymyilevän suun taakse, nään sun sisälle,
nään ku sä yksin kidut ja itket taivaanisälle.
Paine kasvaa sitä mukaa ku tasolta putoot,
setien rakentamat portaat sais unholaa katoo.
Ei tasoja vaa tää iso ja yks yhteinen aukio,
kosk luokka antaa arvon ja se tän maailman tauti on.

Would you like to comment? Create an account or

Kirjaudu