Olen varsin samaa mieltä noitten yllä olevien kanssa yhdestä asiasta. Alku on erinomainen. Pidän paljon melodiasta jota ei välltämättä ole ja sitten se on ja sitten se muuttuu ja sitten se on sellanen pieni ja sitten se kasvaa ja siitä tulee iso ja se saa ajokortin ja sitten se ajaa kovaa autolla suoralla tiellä ja tekee siitä biisin.
Kyllä. Mainiota. Se on justiinsa tollanen.
Pitäisikö miun sanoa jotain huonoa? EN sano. Kun ei ole. Silti ysi kiehnulle.

Aika tarttuvaa tää jumputtelu. Varsinkin alussa. Tööt.

Jostain kumman syystä pidän tälläisestä musiikista.. vaikka se ei ole edes välttämättä hyvän kuuloista. Tätä kuunnellessa on pakko eläytyä biisin mukana.. mielikuvat muuttuu kokoajan ja se pitää mielenkinnon yllä koko biisin ajan.
Kuuntelin minuutin pätkän jokaista biisiä, kunnes tajusin että ne onkin kuunneltava kokonaan ja järjestyksessä. Koko levy kerrallaan.. Levy on varmasti todella mielenkiintoinen elämys.. harva pystyy samaan.
Valitettavasti en pysty samalla keskittymään itse biisiin ja kommentoimiseen, joten molemmista tulee vähän sekavaa..
Nyt se sitten loppui..
Levyn ensimmäiseksi biisiksi hyvä, niinkuin itsekin sanoit: Matkan aloitus..
Tämän jälkeen tekee mieli kuunnella seuraavakin biisi, koska 'matka' jäi kesken..

En jaksa jokaista biisiä kommentoida erikseen, koska en näe siihen tarvetta.. Vaikka jokainen biisi onkin oma juttunsa, silti kaikki on osana suurempaa kokonaisuutta ja yritän enemmänkin kommentoida sitä..
Levy on todella hieno teos ja arvostan todella sen tekijää..
Jos joku keksisi laitteen jolla pystyisi muuttamaan ajatukset musiikiksi, luulisin että se kuulostaisi juuri tälläiseltä.. Kenenkään pää ei ole niin selvä, että sieltä kuuluisi poppia tai trancea.. :D

Vaikka tämä ei soundeiltaan, eikä melodiakuvioiltaan ole mitenkään 'kehuttava', silti tässä on sitä taikaa mikä monesta musiikista puuttuu kokonaan.. tämä saa silti aikaan tunnetiloja, joita ei muuten koskaan kokisi ja unohtamaan kaiken ympärillä tapahtuvan vähäksi aikaa, mikä on itseasiassa aika rentouttavaa.

Todella selkeä kommentti.. mutta vastaa kyllä kommentoitavaa biisiä..

Tämän biisin ja koko levyn arvosana: 10

Noin siinä käy kun tulla tupsahtaa Labyrintistä tänne. Kymppiä paukkuu kontrastista johtuen.

Hienoa äänimaisemaa ja yllättävän tunnelmallista! Tätä voisi ihan oikeastikin kuunnella koko päivän, jos aikaa riittäisi. Nyt on ihan pakko antaa se suurin mahdollinen numero, en löydä oikein mitään huonoa. Olenkohan nyt järjissäni enää?

Heps, kappale alkaa ovelasti eikä ole ollenkaan hassumman kuuloista.Biisin rakentuminen kerrassaan jännittävä.Sopivan häijyä tälläiseen pe iltaan yksin kotona.Jooh noi saundit on perkuleen hämysii ja muutenkin sopii tähän meininkiin mutta silti..Kun ne vain olisi laadukkaampia byhyy oon vaa semmone ankee saundihifisti.Ei tämä huono oo näinkään.Mutta.Kuuden minsan kohal tuli hyvän kuulone riffi ja siit alkaa muuteki helevatan hyvä meininki.Bass line on aika "kopsahtava".Rutkasti eri elementtejä biisi täynnä.Ei mee kaheksan minsaa hukkaa tätä kuunnelles.

Parempi miksaus ois 9 +

hymiö.

En paassyt sisälle tavoittelemaasi tunnelmaan, muutama mielenkiintoinen nyanssi kyllä seassa piristi. Melodioita kuvaisin sanalla skitsoa. Beatit oli vähän HardNRG tyyppisiä mutta hieman munattomia. Mutta ehkäpä vain minä olen vajavainen näkemään tämän biisin taiteellista arvoa, mitä yleensä experimental leiman saaneet biisit tavoittelevat. En edes ymmärrä nykytaidetta.

Lopussa heräävä rahiseva bassotus kuulosti ihan kivalta, joskin olisi kaivannut lisää "kehoa" kun tilaa miksauksessa kyllä riittäisi. Muuta mielenkiintoista sanottavaa en sitten keksi. Palataan asiaan uuden materiaalin kera.

Tosi ihmeellinen alkuintro. Mutta sitten alkaa tuollainen mukavan technomainen psykedeliakomppi pyörimään taustalla. Ja nuo pörinät kuulostavat akluun aika ärsyttäviltä, mutta niihin tottuu vähän ajan päästä. Tuo 2:40 alkava biitti/komppi -juttu kuulosti erityisen psykedeeliseltä, ja tämä on kokonaisuudessaan aika kaukana mistään normaalista. Hyvä juttu sinänsä.

Erittäin hienon ja aavan ahdistuneen alun jälkeen selkeä 1-2-1-2 komppi oli hiukan tiputus kun jotenkin oli huijautunut odottamaan jotain kieroutuneempaa. Toisaalta, voihan sen nähdä niinkin että koska tätä ei odottanut, tämä onki se kieroin vaihtoehto?

Jaa-a. Jokatapauksessa, matka kulkee ja maisemat vaihtuu. Matka ei suinkaan ole mitenkään levollinen vaan pihalla ollaan kuin vihta hangessa... mielenkiintoinen tekele siis!

Ei tullut aavikko tästä mieleen. Liian nopea tempo oli sellaiseen.. Aavikolla löntystellään. Aika psyko äänimaisema tässä. Siitä tykkäsin. Semmoinen vähän hulluksi tulemisen fiilis. Siitä pisteet.