Verse 1

Nää on vaa sanasii sulle multa mun pieni kulta,
suurenpaan en pysty vain pienii sanasii multa.
Ku sä tahdot muistaa mitä sust mä oikeest tunnen,
joskus ku vastavirras sun kanssa mä kuljen.
Tahdon muistuttaa oot se mistä mä välitän,
ilman sua en elä ilman sua mä häviin täält.
Mut oon nyt tääl sua kädest tahdon pitää,
jos sanoisin rakastan eihän se muuta mitää.

ei oo muuta mitää oot ainut mitä mietin,
kanssa aikaa nyt maailman kauniiman vietin.
Saan katsoa suoraan sun kauniisiin silmiin,
hetket kahden on kuin katois rakkaus filmiin.
Annan rakkauden tahdon sulle sen ojentaa,
antaa sulle ruusun ain kun tuun sun oventaa.
Ain tuun sun olemaan mitä tullaa kokemaan,
se meitä opettaa yhdes parenmin olemaan.

Kertsi:
Vain sanoja paperil eikä muutu sanani,
vain sanoja paperil eikä muutu sanani.
Eihän muut ku palat sit sydänmestäin antaa,
ja tiedän et palat sit sydäntäin kantaa.

Verse 2

Nää on vaa sanasii sulle ei kultasia lahjoja,
suurenpaan en pysty vain kultaisia tahtoja.
Saada sut hymyilee tuntemaan olosi hyväks,
saat mut hymyilee ain ku teen jotain sun hyväks.
Sulle jos kaiken vois antaa sen mä tekisin,
vielki enemmän kaiken vihan eteen mä menisin.
repisin palasiksi sytyttäisin palaviksi,
rakkautta vannon ja mä vain siksi.

sen tekisin et saan olla sun kanssa,
antaa viisarin kääntyy tahdon olla sun kanssa.
Kuunella sua sua tahdon enemmän tuntee,
kun täl tavalla tuntee tää maailma unte.
Kai pitkäs unes toivottavast en herää,
jos heräisin sä et oiskaa vierellä mun enää.
Mut nii se ei mee mä toivon täst parasta,
äänel hiljasel kuiskaan sua mä rakastan.

Kertsi
-11-

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu