hyvä biisi!

Kuulosti hyvässä mielessä erittäin tutulta ja turvalliselta. Tännekö ne Iron & Winen kadonneet biisit ovat menneet? Hyvä dynamiikka, hyvät soundit, hyvin kaunis. Vielä sanoitukset johonkin julkaistuna niin voi punnita niitäkin :)

Jälkimmäinen osa oli mielestäni tälle biisille kuitenkin liikaa, se kantoi niin hienosti pelkällä äänellä ja kitaralla.

Todella hyvä! Mä tykkäsin. Alku oli sellanen jo että halus kuunnella ihan loppuun asti. Loistavaa!

Onpas mukavan kuuloista kitarointia. Lämminhenkistä ja maanläheistä matskua kaikkinensa. Positiivisisena huomiona: ei mitään tavanomaisia melodiakulkuja.

Ei hullumpi kappale. Vähän sellaista White Album-fiilistä kitaroinnissa ja laulumelodiatkin kuulostivat näteiltä. Siitä mieleeni juolahtaakin, että laulut olisivat voineet ehkä olla aavistuksen lujemmalla, mutta muuten en keksi juurikaan moitittavaa. Hieno tunnelma tässä.

Tämäkin on kertakaikkisen kaunis kappale. Hienot laulumelodiat ja herkät kitaroinnit ;) Koskas tuo akustinen festari pidetään? =) Jatkakaa Mikot Salo ja Levonen samaan malliin ja ilmotelkaa taas kun uusia biisejä tulee! Multa ei varmaan nyt vähään aikaan oo uutta tuotantoa tulossa. Mutta ei sitä koskaan tiedä koska äänitysitikka puraisee..

Tuntuu parenevan vaan koko ajan........ sanattomaks vetää..... ihan mieletöntä..........

Ooh, onpa kaunista kitarointia. Ihanasti tulee mieleen myös Mark Kozelekin tekeleet. Oisko tämä sitten orkesterin paras biisi tähän mennessä...

Melodiat ovat miellyttävät murrettuja ja sointuvaihdokset harmonisia. Kitarat kulkevat mukavasti ristiin ja muodostavat hienoja kudelmia. Tuo valelopetus keskellä biisiä on ihan mahtava. Luulin jo, että siinäkö se oli... Mutta urku ja rummut tulevatkin sisään juuri sopivassa kohdassa ja alkavat kuljettaa biisiä kohti hienoa loppusointua.

Tässä haikeus on Hurtia keväisempää, sopii paremmin tähän päivään. Mutta peräkkäin kuunneltuina ne ovat kyllä kovin samanlaisia...