"Goat Rethronedin" tapaan biisissä yhdistellään raa'an raskaita kitaroita ja kylmänviileitä syntikkamelodioita. Todella mielenkiintoisen lisän tuo vähän cleanimmällä kitaralla (?) näppäilty kuvio joka toistuu pari kertaa biisin aikana. Jälleen kerran täytyy todeta, että pidän tämän projektin piirissä syntyneissä biiseissä esitellyistä melodioista ja harmonioista.

Rumpuraita on mielestäni ainut heikko lenkki teoksessa. Ehkä rummut voisivat soitella aivan jotain muuta kuin rytmiä, sillä tukevat kitarat komppaavat varsin hyvin. En kylläkään osaa mitään fiksua tähän ehdottaa, ja jälleen, makuasiahan tuo on.

Marssirumpu toimii hyvin koko kappaleen ajan, mutta soundit kuullostaa hieman koneella tehdyiltä. Ja laulu vois toimia tässä kipaleessa aika hyvin..

Kieltämättä kokonaisuus oli omalla tavalla sopivan häiriityneen kuuloinen. Kauheasti ei lisättävää noihin aiempiin kommentteihin keksi, mutta kappale kyllä miellytti itseä. Välillä silti jäi kaipaamaan hieman tuhdimpia soundeja rumpuihin, sekä hetkittäin kokonaisuus oli aika .mod-mainen kuten jo aiemmin mainittiin. Nuo tuntuivat olevan
kuitenkin aika tietoisia valintoja. Hyvä kappale, joskaan ei aivan parasta mitä on She-Goatilta tullut tähän asti kuultua.

Rummut tuntuivat paikoitellen hieman "munattomilta" ja kitaroiden konemaisuus häiritsi hieman. Konekiväärimäiset tykytyskohdat toivat mukaan kaivattua in-your-face-asennetta ja synastringkohdat toimivat kiitettävästi.

Jotenkin tämä jäi joistain kohdista kuitenkin hieman ohuehkoksi, koko ajan odotti että milloin tämä iskisi kuin leka ohimoon. Ei sillä että mistään vätystelystä olisi kysymys mutta jonkinlaista potkaisua jäin kaipaamaan. Loppuosan soolottelu oli ehdottomasti biisin parasta antia ja olisin suonut sen jatkuvat jopa hetkisen pidempäänkin.

Kipale vei kyllä mukanaan mutta se varsinainen lihakoukku ei nyt onnistunut ottamaan kontaktia niskaani. Ehkä tähän mielentilaan olisi kaivattu sitä jykevyyttä hiven lisää.

Onhan tämä toki vähän .mod tiedoston oloinen.. mutta sepä ei perkule haittaa... Kunnon marssilaulu yhdistettynä Bläkkis tunnelmaa hakeviin "suuren suuriin" syna fiilistelyihin. Aika jännä yhdistelmä koko tämä paketti. Hienovaraista melodia.. maailmaa nostattavia töt tö röö syteemejä... ja kaikki siihen marssi/tykitys rummutukseen. Miksauskin istuu hyvin. Kaikki tausta tapahtuu hyin tuolla taka-alalla ja etu-alalla on tuo tykitya. Ei perkule... Ja kaikkein pahinta koko paskassa on, että tämähän helvetti toimii. Toimii kuin häkä. Täytyy sanoa, että ainakin tämän biisin perusteella tuo bändin logo on hyvin valittu.

Kokonaisuudessaan yhdistelty luovasti sekä erilaisia elementtejä, että raakuutta ja tunelmallisuutta niin monella tasolla niin hienosti, että ihan pelästytti. Siitä niin suuri hatunnosto, että sen varjoon jää kokonaan biisin heikon lenkki, eli saundit.

Hienoa. Taidokasta. Olen myyty. Ihan oikeasti.

Marssimaisessa snaressa oli jotain mistä en pitäny ku se jatku läpi biisin..sen sijaan nauhotuksessa oli saatu aikaa semmonen "jämäkkä" tunnelma mistä pidin. Sävellys on sen verran yksinkertainen että biisi kaipaisi joko laulajaa tai jotain monimutkaisia synalinjoja..joku acid tyyliin saundi ois pörränny tossa välillä oikeen kivasti (tiedän, tämä on makuasia, joittenkin mielestä tuhoaisi biisin, mutta..) eli hieman "vajaaksi" jäi elementeiltään minulle..mutta kuulee että tekijät osaa perusasiat.