Vuoden 2010 materiaalia. Taas on menty ainaki beibi steppi etiäppäin sekä esi- että jälkituotannossa.
Tekstit kertovat trendikkäästi syövästä, ja osia on taas jonninki verran. Mutta mitäpä tuo haittaa, niin kauan kuin sappi pysyy kehon sisäpuolella.
Split-tavaraa vm. 2010.
Hienostuneissa kuolemanjälkeisissä tunnelmissa liikutaan tässä rallissa. Laukkaa, kirkonkelloja ja... kaikkee.
Splitiltä 2010.
Autobiografiabiisi? Väliosassa taas massiivista menoa, muuten onkin aika seesteistä...
Antti on kynällään taas raapustanut. Aika hyvä kokonaiskuva pändin soinnista ja biisinäkin.
Intron laulutunetus siis tarkoituksella vedetty överiksi, idea aukeaa kun lukee tekstit.
Entisen basistin sähellys, johon tuotiin lyyrillisesti ja sampleina hiukan tanssimusiikkifiilinkiä. Koska kaikissa meissä asuu pieni tanssittaja.
Joonaksen sävellystä ensi kertaa tulkitsemme. Hieman progeilua kehissä, ja tapaileepa säveltäjä sooloakin.
Lopun rytmisten aaltoilu aiheuttaa vieläkin lämpimiä väreitä taskunpohjalla. Mahtavata!
Tämä on levyn pitkä ja moniosainen teos. Tätä on lämmitelty huolella ja kauan, sekä sävellyksellisesti että loppututotannollisesti.
Runpalissetän aikaansaannos.
Nyt mennään niin suoraan, että toivottavasti kaikki ymmärtää vitsin.
Alpuumin päätöspiisi Jannen kynäsestä. Vähä rässiosastoa raavitaan, ja Antti vaihtelee laulutyylejä aika haipakkaan.
Kaunista kertsiä ja sillassa ihanaista lurssulaulua. Väliosakin menee ihan amerikan malliin samplena.
EP:n aloitusraita. Antin sävellys, eli tavaraa on, ja rakenteessa löytyy.
Tempoilua, läskejä kitaroita, ja jopa hiukan konettakin mukana! Loistoisaa!
EP:n kakkos- ja nimiraita (tietenkin...)!
Reippaasti humpan tahtiin mennään ja välillä myös kolmeen, onhan kyseessä Antin sävellys! Myös saatananpalvonta-taaksepäinpyöritystä voi hartaimmat harrastaa. Lopussa inside-yllätys!
EP:n kolmosraita.
Menimme ja myimme itsemme, koska tässä on sitä radiosoittopotentiaalia. Pois se meistä!
D:stä runtataan, joka on entisajan roomankieltä ja tarkoittaa 'Petrin sävellys'. Rytmistä kikkaa on sielläsuntäällä, ja kertsissä tarttuvuutta sekä overdrivelaulua!
Samplea ja luuppia on raakasti kaverina myös, joka nostaa biisin seuraavalle levelille taistelemaan isoimpia bosseja vastaan, mikä on kaunista!
EP:n nelospiisi.
Petrin sähellys taas. Humpalla mennään ja taas on rytmistä polyä ripoteltu. Raaka verse ja eteerisempi - jopa hiukan duurihtava - kertsi. Konetaustaa on myös tuotu rikastuttamaan muuten niin särmikästä kokonaisuutta. Rykäisyhän tämä!
EP:n vitosralli.
Varoitan, sairas mieli, nimeltään Johnny Fakk on säveltäjänä tällä kertaa. Sovituskin on parhaimmillaankin kokeellinen. Mahdotonta kuvailla, otahan ja kuuntele.