tempo on vähän hakusissa tuntuu huojuvan aikalailla eikä tää muutenkaan oikein iske

Suomirokkia kahden ihmisen yhteisestä, kauniista muistosta. Biisi lähtee heti alusta rullaamaan kevyesti leadskitan viritellessä sointujaan. Vaika biisi on varsin tavanomaista kevyttä rokkia, niin siitä huolimatta se saa hyvälle mielelle. Vokalistin äänessä on jotain Tonimaista käheyttä ja koko biisi tuo mieleen Apulannan kevyempää kamaa vuoden 2000 tienoilta.

Letkeä popahtava rokkiviisu. Laulussa on hyviä aineksia mutta tällaisenaan ei napannut. Rumpalin työskentely svengas, samoin basistin työskentely. Basso ehkä liian isolla miksauksessa (?).

ensimmäisenä huomio kiinnittyi taas tuohon biisin pituuteen. oiko mahdollista tiivistää. intro kestää puoli minuuttia! Yltiöromanttista; pitää mennä suikuun. Iso plussa siitä yhdestä peukkubasso-lyönnistä ennen kertsiä :) Kitarasoolo on kyllä just tyylin mukainen, eli omaperäisyyttä kaipaisin sinnekin. Laulu parani loppua kohden. Äänen avauksella sekin oisi voinut mennä ihan alusta asti paremmin. Mut yeah, keep on!

Kunnianhimoisen oloinen kappale. Hyvä tunnelma. Hippaisen epätarkkuutta lauluissa, mutta eipä se ihmeemmin häiritse. Ihan harkitun oloinen sovitus. Taustalaulut sopii.

Laulaja kuulostaa ilmetyltä Toni Wirtaselta. Kappaleeseen olisi kaivannut hieman koukkuja. Tällaisenaan tahtoo olla hieman tylsä. Ei tämä todellakaan mitään huonoa ole ja voisin helposti kuvitella tämän radiosoittoon. Eli laadukasta kamaa, muttei silti iskenyt minuun rajoitteisen musiikkimakuni takia.

Mukavan kuuloista Pop-rokkia..pikkunätti biisi. Kaikki osa-alueet on kohdallaan, että tästä on hyvä jatkaa

Laulajan ääni ärsyttää heti alusta asti. Biisi on aikalailla laahaava ja moneen kertaan sävelletty. Teksti on aika kliseinen... hieman kannattaisi tuoda musiikkiin jotain uuttakin. Eipä sillä, tällainen kutu-musiikki löytää kyllä aina faneja, joista tämä on ihq...

Laulaja onneksi skarppaa biisin edetessä ja muutenkin biisistä löytyy jo jotain tunnelmaa. Silti... ei iske.

Rentoa poppirokkiahan tässä vedetään. Hyvän kuuloistahan tämä on, mutta soundit saisi olla kyllä vähän kirkkaammat ja laulu vaikka kuulostaakin hyvältä, niin se kuulostaa vähän laiskahkolta. Hyvää jälkeä kumminkin.

Laulun osalta kuulosti aika paljon alkuaikojen Apulannalta. Piti ihan miettiä että osaako se tyyppi laulaa vai ei. Kertsissä alkoi olla helppo kallistua kyllä-kannalle, vaikka artikulaatio olikin vähän kummallista. Oli vaikea saada selvää sanoista ja niitä olisi ollut mukava kuunnella kun se vähä minkä ymmärsi kuulosti siltä että lyriikkaan oli panostettu ihan kunnolla.
Oli aika pop. Kovin söpöä ja herttaista, kaipaavaa ja niin jotenkin vaaleanpunaista että ihan--- melkein itketti. Kyllähän tällaista kuuntelee vaikka ei tykkäisikään. Ei tehnyt kipeää. Hyvä pojat.