Minä syön kaiken taivaan,
Nielaisen pilvet, valon vaivaan.
Peitän sinut vaaroilla maan,
Juurrutan pelon, yön harmaan.

Kiveksi käsi, mullaksi jalka,
Ei paeta voi, ei valoa vilka.
Kylmän laulu korvaasi soi,
Joka askeleella elämäsi koi.

Varjot syövät päivän reunan,
Sydämesi löytää yön kehdon.
Ei turvaa löydy, ei rauhaa saa,
Kun kantamaani kirousta kannat vaan.

Minä olen kuiskaus kivisen polun,
Minä olen kuoleman varjon solmu.
Näetkö sen? Mustan kuun kasvot,
Seuraa niitä, viimeiset askeleesi astut.