Aattona joulun, tänään.
Sisään ikkunasta vieraan talon katsoessa
lapset lahjoineen,
äiti selin itkee,
etteivät lapset nää.
Hymyn väkinäisen viimein esiin puristaa.

Matriarkka nuolemassa haavojaan
kuin lapsi viaton,
sylissä pitkän talven
vielä kesäturkissaan.
Nuortuu vanha, niin lauletaan.
Ikääntyy nuori ajallaan.
Päivä yksi tänään
puolesta kaikkien.

KERTOSÄE
Juhlaa elämän ja kuoleman
jo pienet lapset todistaa.
Kauppias parhaat naurut saa
kun pitää poikaa Jumalan
taas kerran panttivankinaan.
Lunnaat kasvaa vuosittain.
Taas riemuiten maksetaan.

Valoon päin jo matka suuntaa.
Suuren juhlan unohtaa.
Haarniskan ylleen kohta saa.
Kasvonsa arki kovettaa.
Ikkunan jätän talon vieraan.
Eteeni katseen suuntaan.
Jätän talon taakseni,
kodikseni kerrotun.

Would you like to comment? Create an account or

Kirjaudu