Downtempo kohta on ihan vitun tiuak.

Soittotaito oli ällistyttävää. Varsinkin rumpufillit ja orkestraatiot olivat täysin käsittämättömiä, eikä niitä oikeastaan edes meinannut huomata, niin hyvin ne olivat upotettuna biisiin. Kryptiset, monimerkitykselliset sanoitukset aukeavat ehkä vasta joskus 20 kuuntelukerran jälkeen. Suomen musiikkimaailma on saanut uuden, dramaattisen käänteen.

Ei tässä nokankoputtamista ollut. Sanat olivat vaan huonommat kuin edellisessä. Hiukan tuli liimanarina mieleen;) ja se on hyvä.

Ei pergele. En ole huomannut vielä arvostella tätä musiikin virstanpylvästä, jonka lyriikoissa "meitä panettaa, meitä vituttaa" on kaikki. Mitä muuta voi sanoa? Elämää suurempi biisi.

kamalan kuulosta :D hyvä!!! pitäs muuten lukia tossa fanit kohassa vielä että: vitut faneista!!!:D

hehehe samaa settiä. taaskaaan en sano mitään, koska tästä ei tarvitse sanoa mitään se tiivistettäköön kahteen numeroon :D

Järkyttävää sontaa. Tätä ei voi rakastaa eikä vihata.

Paha Äijä on tie, totuus ja elämä. Pahassa äijässä on se kaikki.

Loistavaa. Tämä on niin käsittämättömän asenteellista mättämistä että alta pois. Tästä minä pidän!

Näistä kahdesta kappaleesta tässä oli selkeästi käytetty sanoituksiin enemmän aikaa ja vaivaa. Mielenkiintoinen romantiikannälän ja tunne-elämän heilahteluiden sekoittaminen tyyliin "meitä panettaa, meitä vituttaa" on toimiva ja hienovarainen yhdistelmä, josta siirryttiin mukavan yllätyksellisesti autolla ajamiseen ja viittaukseen musiikin korkeasta äänenvoimakkuudesta. Tätä kappaletta voisi käyttää vaikka viininmaistajaisiltamissa syvällisen ja virikkeellisen keskustelun herättämiseen.