Siis sävellyksellisesti ja sovituksellisesti tämä on aika pätevä kipale. Omasta mielestäni tämä olisi paljon parempi, jos saundimaailmaa olisi vähän vielä hiottu tuotetumpaan suuntaan, etenkin laulun osalta.

Kiehtova tuo musiikillinen aloitus tässä. Kitaran rämpytystä
ja heti perään jotain vinkeää itämaisempaa tunnelmaa.

Sitten tuleekin Herra Kostiainen suorastaan seinän läpi
biisiin sisään.
Metka on kyllä miehen soundi. Pakko arvostaa. Jää heti ekasta tavusta mieleen. Kiva kohta kun tuli sitä rytmiosastoa mukaan. Metka tekele!

Jotain jopa uniikkia autenttisuutta, joka on kadonnut nykymusasta.

Hypnoottinen sävelkooste vei mut jonnekkin saharan hiekkamyrskyihin, vaikka oikeampi paikka oli Hyrynsalmen suunnalla. Mielenkiintoinen ratatutkielma ja laulajalla hyvä ote teokseensa.

Ihan ensimmäisenä herää ihailu siitä, miten on hyvin simppeli idea saatu toimimaan. Etenkin tuo "kuoleman rata" laini syöpyy heti mieleen. E-mollista on kyllä revitty kaikki irti. Tyylikkäästi toteutettu.

Mä jotenkin tykkäsin tämän soundimaailmasta. Sellainen karulla tavalla hieno. Toteutus oli varmalla pohjalla myös. Tykkäsin! Oli muuten näköjään päätetty lopettaa kisabiisit hyvinkin samalla tavalla :) Tosin minä menen omassani alhaalta ylöspäin.

Raaka laulusoundi toimii hienosti tässä, ja soitto tukee sitä kuten voisi toivoakin. Karu kuuntelukokemus, mutta vain ja ainoastaan hyvällä tavalla. Kaikkea tarjoillaan riittävästi mutta ei liikaa jottei tärkein eli lohduton sanoma unohtuisi. Se on taito sekin, joka ei kaikilta onnistu. Tää oli siisti veto lajissaan.

Mukavan vapaalla temmolla keinahtelee. Olen vähän kuunnellut Raised Fist -nimistä laulu- ja soitinyhtyettä ja jotain samaa on sinun laulussa, se lähtee heti sata lasissa. Historia lähellä sydäntä, joten laulunaiheista heti pisteet. Tunnistan myös kielellisiä lahjoja, jopa siinä määrin, että uskon laiffi-sanavalinnan olevan harkittu. Tai säkeistöjen järjestys.

Jälleen kerran pitää ihastella ja ihmetellä, missä muualla törmäisi enää tälläiseen musiikkiin kuin Mikserissä. Varmasti omaperäistä.

Uusi versio päivitetty. Laulut uusiksi, perkussiot lisätty ja miksattu uudelleen.

Kertosäe jäi mieleen. Muuten jäi vähän taustamusiikiksi.

Vanhaa tuttua Kostiaista - taasen raakaa lyriikkaa josta ainakin itse löydän edelleen synkkyyden keskeltä myös huumorin pilkahduksia.