Kännikalan unelmabiiisi. Aika sekopirteä biisi ollakseen kitara säestetty. Tykkään jollakin tavoin ressukka biiseistä.

Mukavan lepposta matskua, ei oikein moitittavaa.

Mukavan lepposta matskua, ei oikein moitittavaa.

Tässä on vähän kutiteltu kitaraa eritavalla kuin yleensä sun biiseissä, tykkäsin. Vieläkin jää toi laulu vähän kitaran alle, mutta kyllä se sieltä erottuu.

Vois lähtä käymään melkeen käymään haaparannassa, alko tekeen mieli kaljaa. :)

Kun näin biisin nimen, niin muistin hauskan yksityiskohdan alkukesästä tehdyltä Norjaan suuntautuneelta roadtripiltä. Käytiin Haaparannassa ja näin siellä marketin ilmoitustaululla tämän projektin varsin huomaamattoman mainoksen ja repeilin yksinäni mikseriartistin mainokselle.

Itse biisistä tulee mieleen aika lailla samaa sanottavaa kuin aiemmista kommentoimistani. Laulu kuulostaa ehkä hiukan epävireiseltä ja kuuluu vieläkin vähän huonosti tuon kielisoittimen alta. Mutta se kuitenkin kuulostaa aika paljon "sileämmältä" kuin joissain raskaissa biiseissäsi ja se on minusta tässä hyvä asia. Jotenkin tähän biisiin sopii minusta paremmin tällainen pehmeämpi tulkinta kuin se perusraspi.

Tasaisen varmaa Kostiaista, mutta jäi omaan korvaan hiukan vaisuksi vieläkin nuo laulut. Aika raa'an kuuloinen muutenkin, ehkä se on tarkoituskin - kun en tätä genreä niin tunne, vaan itse tottunut läskeihin miksauksiin.

On kyllä hauskat sanat, kitara kivan kuuloinen.

Karua, pelkistettyä trubaduurimeininkiä, jossa on kaikuja Kari Peitsamon mies ja kitara ajoilta.
Tulee mieleen illanvietto, jossa porukka istuu nuotion ympärillä kaljakorien päällä ja fiilistelee kuunnellen biisiä.

Aika huolimattoman kuuloista soittoa tällä kertaa, vei paljon pois kokonaisuudesta. Sanoitukset on hyvät.