matkaani jatkan,enkä kanna sua taakkana
yksi varma asia,ei mennyt hihaan kasia
raivoo ja vapinaa,mielenosoitus kapinaa
ne sai tajuamaa,"älä heitä elämää hukkaa"
ota ihan iisisti,siit on fiilis kii
älä pidä silmiis kii,unohda kaikki paska vaa
mitä sul niskassa,opettele vislaamaa
en elämää riskeeraa,annan palaa vaa!
yks ovi sulkeutuu ja tuhat aukeaa
nii mulle kerrottii,mä nautin vaa laiffista
oltii erilaisia,sinä ja minä
en tunne sua enää,mitä sen on väliä
emmä välitä,etee päin kuljen täysiä
väistykää,en oo väsymässä vielä
pääni sisäl tiedä,kaikki muuttuu paremmaks
aikanaa,ollaa vankeja kahleissa
eipä tienny sillo vielä tyttö tuokaan
että isompana siitä tulis vielä huora
nyrkil seinää kaikki ajatukset purkaat
kenenkää sydämmest et tuu paikkaa saamaa

Would you like to comment? Create an account or

Kirjaudu