Tekstiilikaksonen

7:29

Machinalypse_05

0.00   390 plays

Lyrics

Isä Meidän kankaat antoi,
alkuemo villaiset pui.
antoi hoivaan kauppiaiden,
Ojensi maalliselle voimalle

Kankaat valmiiksi ompelivat,
Kutoivat malleiksi mieleensä.

Valtamedialle värjättäviksi huorasi
lauman paimenelle uhrasi
Löivät samat värit kankahaisiin,
Kopioiksi villaiset iskivät.

Nyt lampaat valmiita tottelemaan
Susien toiveita kuulemaan.

Comments

Would you like to comment? Create an account or

Lihis- 17.01.2009
Mainiota, joskin odottamatonta tunnelmointia. Hyvää äänimaalailua, tykkäsin soundeista kaikin puolin, ja MKDELTAn kuvauksen lukeminen biisin aikana laajensi kappaleen aika isoihin sfääreihin. Tykkäsin.
0   +1 +2
 
GxBx 21.11.2008
AI KSIISTI JA TÄMMÖNEN TUNNELMA BIISI

mutjoo tiukkoja melodioita
0   +1 +2
 
MKDELTA 24.11.2008
Biisin nimi on oikein mielenkiintoinen, kiinnostaisi kuulla tarina sen takana. Mutta mutta biisin alku joka muistuttaa tiettyjä ääniä jotain olen käyttänyt ja joista olen pitänyt johdattelee ajatukset aivan omille suunnilleen...

...leijun jossain loputtoman suuressa painottomassa tilassa jossa on kaikkien mahdollisien tulevaisuuksien ja menneisyyksien pieniä palasia, tulevaisuuden kvanttiportaaleja, sotakoneiden osia, propagandamonisteiden riekalaieta diktatuureista joita ei ole koskaan ollutkaan olemassa, jokapäiväisiä käyttäesineitä jotka edustavat tyylejä joita olen nhänyt 100000 kertaa ja joskus tyylejä joita en ole koskaan nähnyt, siellä on leijuvia kristalleja ja kieppuvia ruosteisia romunpaloja ja ennen kaikkia siellä on ovia, tuhansittain ovia, erilaisia ovia, tulevaisuuden liukuovia, nykyajan lasiovia, viktoriaanisia mahonkiovia...ja kun avaan oven, tajuan että jokaikinen ovi edustaa mahdollista tulevaisuuttta, mutta en halua astua mihinkään oveen, koska olen niin huumantunut loputtomasta vapauden valinnasta, ja sitten taas toisaalta, tiedän että jos astun sisään niin en osaisi erottaa tuota mahdollista tulevaisuutta oikeasta todellisuudesta. Olenko unessa, olenko kuollut, hallusinoinko, olenko jonkinlaisessa ulottuvuuksien rajatilassa? Leijun ja puotan, tai "putoan", olen liikkeessä määrittelemättömään suuntaan ja sitten lopulta alan nähdä "pohjan", se on kuin valtaisi puhtaasta energiasta tehty hämähäkinverkko ja minä tipun yhdestä verkon silmästä läpi...

...ja jatkan matkaani olemattomien ja olleiden sivilisaatioiden kulttuurisaavutusten ja roskan muodostaman tähtisumun lävitse, täysin tyytyväisenä...
0   +1 +2
 
Pohjois-Korea 25.11.2008
Alussa liveää mamoilua. Sit iskee lujasti kunnon säröbasso, uh. Aluksi ajattelen, että onko tuo taakse jäävä mutina sitä laulua?

Ei, se onkin vähän vähemmän taakse jäävä mutina... Ehkä hivenen kovemmalle olisi saanut puhetta laittaa. Muuten ihan jeesh biisi.
0   +1 +2