Parahin isäni missä sä nyt sit oletkaan/
On aika raottaa taas auki muistojen ovea/
En ole pystynyt ilmaiseen itseäni ääneen/
Tätä aiemmin mut nyt on pakko kertoo tälleen/
Ees kirjottamalla mun ajatukset paperille/
Kun en pysty purkaa tunteit ees kellekkää kaverille/
Salettiin ne ei ymmärtäis laisinkaa mitä tarkotan/
Ehdottas vaan suruun sitä anttilan alkoa/
Mutta en mä sure kuhan mietin vakavasti/
Minkä takii isä menit pois oliko vaan paras niin/
Koska mä näin sun tuskas kun katsoin silmiisi/
Väitit et oot ilonen silti sun silmäs kiilsi niin/
Ihan ku haluaisit vaan jotain mitet voi saada/
Varmaan tarkotitkin tätä eli ikuista rauhaa/
Sen jälkeen ku poliisi kerto olit kuollu saunaan/
On niin pirun vaikee enää kaiken tuskan jälkeen nauraa/

KERTSI:

Nuku rauhassa isä sielä taivaassa sillä/
Tiedän, että oot nyt paljon paremmassa paikassa/
Olit kaikille niin tärkee ja rakas/
Mut vaan pitää tajuu ettet koskaan enää tule takas/

Nuku rauhassa isä sielä taivaassa vaikka/
Tänne maanpäälle sua jäätiin kaipaamaan/
Sua tullaan muistelemaan aina vaan/
Mutta mä lupaan etten unohda sua ainakaan/


Riidat äidin kanssa sai sanat tahdon muttuun hyvästiksi/
Eikä kukaan voinut uskoo kuinka sattui syvästi niin/
Varsinki ku kaikki sano vika oli kyllä Finkin/
Pystyn muistaan sen tunteen kun mun sydän itki/
Kaikki se väkivalta mitä isä koki/
Ja kaikki ne väkivahvat mitä isä joi/
Niin se vaikutti sen elämään vei sitä mukanaan/
Vaikka yritin pitää kii mut viina vaan sai mukaansa/
Se muutti sut aina ärsyttäväks mukavast/
Ja sen takia olit se joka aina sai turpaansa/
Sen jälkeen ku lähdit niin meidän välit viileni/
Ois vaa pitäny paikkaa ne enemmän kiirehtii/
En syytä sua ethän sä tehny itsemurhaa/
Vaikka sitäkin sä koitit monta kertaa turhaan/
Mut ehkä Jumala huomas sut päätti sut luokseen tuoda/
Ja nyt enkelit pitää sua luonansa turvas ja suojas/

KERTSI


Ei ollut elämäsi helppoo kyllä mä sen tiedän/
Nyt tiedän sen miltä tuntuu kun läheinen viedään/
Viereltä pois vaan yks kaks tost vaan/
Enää ainoo lohtu on et joskus viel sut kohtaan/
En välttämättä tänään mutta vielä joku päivä/
Tulen halaamaan sua uudestaan ja kysyn "Mitä äijä"/
Mä sitä päivää odottaes elän omaa elämää/
Ja kelaan välil sitä et mitäs ku en oo enää tääl/
Ja entäpä jos vaan me kaikki seistään jäällä pettäväl/
Ja hukutaan yhtäkkii eikä enää täällä ketään nää/
Sillee varmaa lähdetäänki kaikki täältä elämäst/
Et eka yhtä köyttä vedetään sit yhtäkkii selättää/
Tää elämä sut sekä laittaa polvillesi huutaan/
Kunnes tajuut ettei ääntä lähe vaikka auot suuta/
Muttei mikään muistoi viedä pois voi vaik makaat jo arkus/
Rakastan sua isä aina Toivoo poikasi Markus/


KERTSI

Would you like to comment? Create an account or

Kirjaudu