Pilvet peittävät auringon ja sää ulkona viilenee.
Ilta alkaa jo tummumaan, ja kohta yö peittää maan.
Hän astuu ulos talostaan ja taivaan tähtiä tuijottaa.
Tuolla jossain kaukana totuus on, tai ainakin niin hän ajattelee!

Ja aina kun ilta pimenee, sitä kaipaa toisen lähelleen.
Ei yksin oo hyvä olla elämän estraadilla.
Ja aina kun ilta pimenee, sitä kaipaa toisen lähelleen.
Ei yksin oo hyvä olla, elämän estraadilla.

Monta ihmistä syliinsä sulki hän, niin monta ystävää.
Mutta niitä oikeita hän, pelkäsi päästää lähelleen.
Se todellinen rakkaus nukkui pois, kumpa kohtalo toisin määrännyt ois.
Ja paremmat kortit käteen jakanut, eikä kaikkea vienyt pois!


Ja aina kun ilta pimenee, sitä kaipaa toisen lähelleen.
Ei yksin oo hyvä olla elämän estraadilla.
Ja aina kun ilta pimenee, sitä kaipaa toisen lähelleen.
Ei yksin oo hyvä olla, elämän estraadilla.

Soolo...


Ja aina kun ilta pimenee, sitä kaipaa toisen lähelleen.
Ei yksin oo hyvä olla, elämän estraadilla.
Ja aina kun ilta pimenee, sitä kaipaa toisen lähelleen.
Ei yksin oo hyvä olla elämän estraadilla.