Ville Kuitunen: Ikävä Kuolee


Kosketa viimeistä kertaa
kyynelten juoksevan virran taa
jo kaipuusi kuihtua saa
ja voit viimein unohtaa

Tuulet on vielä paikoillaan
mut et voi jäädä oottamaan
hitaasti vaikka pyörii maa
ikävä kuolee aikanaan

Katseesi viipyy vielä
ajan kahleista irrallaan
on kaipaus kaunista siellä
minne kukaan ei nähdä saa

Vaikka tuulet on menneet menojaan
ja vieneet minut mukanaan
joskus vielä kohdataan
ja ikävä kuolee, usko vaan

Kun tuulet on jälleen paikoillaan
palaan tänne uudestaan
jos oot jäänyt oottamaan
ikävä kuolee, usko vaan...