Tässä on hyvä olla, vaikka parempaa
toisillemme toivotaan.
Tässä on hyvä olla, vaikka valkeaan
maahan me upotaan.

Tässä on hyvä, vaikka mukavaa
elämämme ei olekaan.
Tässä on hyvä, vaikka kova on maa.

Mun sydän on musta niin.
Sua syytän, ja jos on musta kii
kuulut helvettiin.

Kurki ei vastaa katseeseen,
joka saa sulat siltä palamaan.
Sen katseessa on jo lintu tuntematon,
joka ei halua selvittää kuka on.

Eksyin puiden katveeseen,
kun kuulin laulun haikean.
Hetken luulin sen kutsuvan kai minua.
Kunnes se käänsi, niinkuin aina, katseensa.

Miksi koskaan kurki ei vastaa katseeseen,
katseeseen joka saa siltä sulat palamaan?
Se ei tahdo tehdä tähän paikkaan pesäänsäkään.
Haluan ottaa sen kiinni, enkä päästää lähtemään.