Seuraavana versiointini kohteena on Jim Pembroken säveltämä ja sanoittama ”Must Be The Devil”, jonka aikansa suomalainen huippu proge-bändien harvalukuisessa joukossa, vuonna 1969 perustettu Wigwam (alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat laulaja-kosketinsoittaja Jim Pembroke, rumpali Ronnie Österberg, kitaristi Vladimir ”Nikke” Nikamo ja basisti Mats Huldén) julkaisi ensimmäisenä Love Records-singlenään saman vuoden maaliskuussa. Vähän myöhemmin alkukesästä yhtye täydentyi vielä urkuri Jukka Gustavsonilla. Wigwaminkin levyistä on tehty uudelleenjulkaisuja, joten bändiin pystyy tutustumaan vallan mainiosti vielä nytkin vaikka alkuperäisiin levyihin ei pääsisikään käsiksi.

Ehdotuksen juuri tämän nimenomaisen kappaleen versioimiseen sain Jim Pembrokelta. Alkuperäinen ”Must Be The Devil” oli ajalleen tyypillinen komea proge-fiilistely, jossa tavanomaisesta popista poiketen on sekä tahti- että sävellajin vaihdoksia keskellä biisiä.

Oma sanoitukseni noudattelee sen verran tarkasti Pembroken alkuperäistä ideaa ja sanoitusta, että sitä voidaan oikeastaan pitää yhtä paljon käännöksenä kuin itsenäisenä lyriikkana. Sen verran voin avata tekstiä, että vertauskuvillahan siinä mennään tarina alusta loppuun.

Vaikka kappaleen rakenne on sama kuin alkuperäisessä levytyksessä, osittain TOP-henkiseen funkiin ja fuusio-jazziin pohjaava sovitukseni poikkeaa niin paljon originaalista, että pyysin siihen (kuten tietysti sanoitukseenkin) Pembroken luvan ja hyväksynnän, jotka myös ystävällisesti sain heti ensimmäisen versioni jälkeen kuin myös tarpeellisen kannustuksen tehdä kaavailemani versio valmiiksi demoksi asti. Hatunnosto sille, että säveltäjä on valmis kuuntelemaan ja hyväksymään myös alkuperäisestä poikkeavia tulkintoja kappaleistaan.

Sanat, jotka hätävarasolisti (siis minä itse) tulkitsee muutaman sanan osalta hiukan väärin tuskaillessaan pari sävelaskelta liian korkean sävellajin kanssa, ovat tässä.

TAAS PIRU PÄÄSI SEKOITTAA (MUST BE THE DEVIL)

Sä ketään tarvii et
itseäs’ kuuntelet.
Kun ylös leijailet,
muutosta huomaa et.

On talven myrskysää
alat ottees’ menettää.
Muut sulle räksyttää
ne sinut väsyttää.

Vaik’ auringon valoo on
ja taivas niin harsoton,
tuo talvi on armoton

Taas piru pääsi sekoittaa (x3)

(Ad lib) Se sulle sanoo:
Hah! Kundi hei, tuu mukaan! Anna pikkusormi
niin vien sinut taivaaseen kultaisia portaita pitkin
ei mihinkään. Lähde matkaan! No, joko mennään?

------ solo -----

Sua koirat haukkuvat.
Enkelit laulavat.
Tuomarit juonivat.
Perkeleet huutavat.

Vaik’ auringon valoo on
ja taivas niin harsoton,
tuo talvi on armoton

Taas piru pääsi sekoittaa (x3)

(Ad lib) Piru sanoo:
tule, lähdetään
paikkaan tosi vehreään
vauhti hurmaa; se sotkee sun pään
Nooh, kai tiedät sä tään? Joko mennään? Tule matkaan!

------- solo -------

Sä ketään tarvii et
itseäs’ kuuntelet.
taas ylös leijailet
totuutta huomaa et.

kesä on poissa, poissa, poissa …