Lyö tyhjää
kun kuunnelma kuullostaa sisällä siellä
missä sijansa sivaltaa
sisällä
saman verran ajatuksia kun päällä
ellei vähemmän

Uskaltaiskohan silmät jo ummistaa
meinaa lannistaa
nyt alkaa jo ahdistaa
kehoni meni jo ensin

yö
on selvittävä ilman sisintä
elimen kutsu vastaan ajatus

samaan aikaan eri paikassa samoin
sijastani sijaani hahmoni
paikkani lähtee liikkeelle
sijaltainen nousee

Uskaltaiskohan silmät jo ummistaa
meinaan lannistaa

nyt karkaa kieli tahdistaan
kehoni lensi helvettiin

toinen päivä
kun kuuntelen itseäni
vierestäni toitottavaa
luotani lähtevää

toista iltaa selvinpän
ja ajatukset liihottaa
alan vihdoin ymmärtää
kun kyrpäni kangistuu

nyt pystyn ruumiini kantamaan
ja sijani antamaan
sinulle itseni
valmistuen uuteen kuolemaan