Miira: Juhannuksen jälkeen


Paljain varpain juoksen kalliolla
kesäpäivät sen lämmittäneet on

Kylmä talvi korvattu on auringolla
iho ruskettunut valossa sen on

aion luoda itselleni muistot uudet
jotka kivun vievät vihdoin mukanaan

painan suolaiselle ihollesi huulet
sinun sylissäsi rauhani mä saan

Juhannuksen jälkeen otti hän siivet allensa
ei me tiedetty et hänen oli aika kadota

vielä vuosien jälkeen pyörii hänen nimensä
meidän sydämissämme, ei koskaan haihdu ikävä


Kun hän lähti pois ei ollut väliä,
millään eikä kellään aattelin

helvettiin sai mennä koko elämä
mitä turhaan mäkään täällä taistelin

on aika hyväksyä tää ja sivu kääntää
ei voida muuttaa mitä tapahtunut on

ja muistoissa säilyttää mikä oli hyvää
kai ajat sitten päätti hän oman kohtalon


Juhannuksen jälkeen otti hän siivet allensa
ei me tiedetty et hänen oli aika kadota

vielä vuosien jälkeen pyörii hänen nimensä
meidän sydämissämme, ei koskaan haihdu ikävä


Juhannuksen jälkeen...

meidän mielessä jotka konttaamaan hän jätti jälkeensä