Sanoi isäni kerran mulle
älä eksy polulle aidatulle
seuraa vaikka sopulilaumaa
vaan älä arkkusi kantta naulaa

Tänään on ystävät vähissä mulla
kun seison polulla aidatulla
aidan takaa kaverit tiiraa
kuinka kurvista ojaan liiraan

Ei rikas ole rikas
ilman ystävää
ei rikas ole rikas
Eikä köyhäkään...

Sanoi isäni kerran mulle
hyppää vaikka ruuhkaan pääkadulle
tai valtatielle makaamaan
ystävää en pysty takaamaan

Tänään olen ruuhkaan eksynyt
en keltään tietä kysynyt
eikä kukaan voi jarrua painaa
olen joukossa elävä vainaa

Ei rikas ole rikas
ilman ystävää
ei rikas ole rikas
Eikä köyhäkään...

Noiden, joita ystäviksi luulin,
arkkuani naulaavan kuulin
vieri viereen nauloja löivät
elävältä vainaan söivät

Silloin tuon yskän ymmärsin
mitä oon, siitä itse kärsin
nyt on mestauspölkyllä pää
onko miestä tämän köyhempää