Kuuluu huuto sielusta.
Miksi et piittaa minusta?
Onko mussa joku vika?
Liikaa silmät sirrillään?
Miksi käyttäydyt kuin sika?
Tää tuska menee väärinpäin.

Veden pinta lainehtii.
Kultani laita silmät kii.
Anna aallon käydä yli.
Puhdistaa sinut kokonaan.
Etsi peiton lämmin syli.
Ja käy hetkeks nukkumaan.

Aika parantaa.
Niinhän sitä sanotaan.
Mut ei se aika pyyhi yli
tuskaa vähäisintäkään.
Ei aika ole pyyhekumi
eikä korjausnauhakaan.

Kun rauha viimein laskeutuu
mieli, sydän asettuu.
Tunnet suuren helpotuksen.
Ei kaikki tässä ollutkaan.
Taivaankannen revontuli
saa sut toivoon luottamaan.

Aamunkoi jo odottaa
Turhaan meet enään nukkumaan
Nauti ensi sätehistä,
jotka esiin tuovat sen.
Kauniin hymyn huulillasi
ja tunteen ”olen ihminen”.