Make Vahtola: Voimmeko?


Voimmeko?

Heräsin kesäaamuna löysin valon rakkauden
näin myös piikit ruusuissasi.
Kaikki aseet laskussa ne ei tähdänneet rintaani
oletko myös minun enkelini?

Olen ollut niin pyörällä päästäni sekaisin useaan
ettei ollut oo mitään sanottavaa.
Koetin sanoja kirjoittaa mutten mitään aikaan saa
tahdoin vain sanoillani kertoa:

Voimmeko aloittaa kaiken uudelleen tänä aamuna?
Voimmeko olla kuin joskus ennenkin?
Voimmeko tehdä tään toisella tapaa ja koettaa onnea?
Voimmeko olla vain hiljaa ja rakastaa?

Nukahdin kesäiltana kadotin mä rakkauden
näin vain piikit ruusuissani.
Syväjäätynyt helvetti on suuri hiljaisuus
miksen voi mitään mä sanoa.

Voimmeko aloittaa kaiken uudelleen tänä aamuna?
Voimmeko olla kuin joskus ennenkin?
Voimmeko tehdä tään toisella tapaa ja koettaa onnea?
Voimmeko olla vain hiljaa ja rakastaa?

Oon yksin tällä puolen ja pelkään kohta kuolen.

Voimmeko aloittaa kaiken uudelleen tänä aamuna?
Voimmeko olla kuin joskus ennenkin?
Voimmeko tehdä tään toisella tapaa ja koettaa onnea?
Voimmeko olla vain hiljaa ja rakastaa?