Eikö olekin mielenkiintoista
miten elämä voi muuttua?
Yksi päivä, yksi hetki riittää,
kuolon säilä, manan hetki liitää.
Otetaan pois kaikki se mitä oli.
Lapsuuden tilalle tulee alkoholi.
Uudeksi motoksi "memento mori".
Ja toivoo että olis ehtiny sanoo sori.
Kaikki muistot vaa pimenee menneeseen mustaan,
ja siksi mä näitä runojakin rustaan.
Se mitä suunniteltii, seki jäi pois.
Joulun alla, mulla vaa yks toive ois:
Ihmisten tulis toisiaan ymmärtää,
ja sitä mitä muut on joutunu kestämää.
Ja ei valita siitä, mitä joulun sai vaan,
mulle riittää että näkee taivaan ja faijan.
Aina joulun alla tää tunne tulee esiin,
ihmiset vajoaa vaatimuksiin ja stressiin.
Harva ihminen pientä osaa arvostaa.
Eikä vanha koira pääse eroon karvoistaan.
Mutta aina me voidaan tunnelmaa kohottaa,
että joka vuosi jaksaa joulua odottaa.
Ei vihata toisia, eikä vaadita liikaa.
Iloitaan siitä, että saadaan olla perheen kaa.
Ei joulu ole ole kiinni Jeesuksesta
eikä helvetissä Joulupukista.
Se on kiinni siitä, ollaanko yhtä.
Yksin ei ainakaan olla yhtään mitään.
Joku sintti valittaa, ettei saakaan pleikkaa.
Isompi lahja on jos saa pikkuveikan.
Tavoitteena ei ole nuolla persettä.
Ei toki, vaan korostaa perhettä.
Harvoin vaa ihmiset keskittyy siihen.
Mitä on just läsnä, vaik sul on aina kiire.
Suojelusenkelit on sun omassa veressä.
Yhtä tiukasti ku porot pukin reen eessä.
Jos sen yhen osan menettää, jo järki kärsii.
Mutta täytyy osaa olla kärsivällisii,
koska ilman loppuosaa, missä oisinkaa.
Olisin unohdettu haudas, kuolleena viinaan.
Voi olla, että ylitin siirappisuuden,
mutta kokeilin uutta vuoksi vuoden uuden
toivoen räppääväni muutosta tuoden,
riimi riimiltä aina taidetta luoden.
Haluisin aina hengähtää välil,
mutta harvoin ajattelee millä on välii.
Hengähdän siis sitte ku haluan niin,
että sydämeni heittää mut oitis tähtiin.
Rakentavaa palautetta saan mä aina tästä,
kun laulan niin sanotaan et naimaan aina päästään.
Mutta en usko siihen ja enkä välitäkään.
Kun juoksen näinä aikoina päästä pään.
Mä löydän mun tulevaisuuden eestä päin,
ihmiset hakee lahjat eestistä päin.
Ja jotenkin unissani tulevankin näin;
Ihmiset tulee jatkossa toimimaan näin: