Päivät on viileit ja yöl o pakkasii
ne saa mut vetäytyy peito alle makkarii
talvi tulos huudii unelmat ei oo suurii
huuto vapauden eksyy syksysii tuulii
huomannu et asiat kääntyy lopus paremmi
tyytyväine laiffist minkä rakensin
vaik menneest arpii ja tulevast haavoi
arki samoi kaavoi silti hymys naamoi
luonto kaunis syksyn niiku tää melody
aamul paistaa aurinko ku mä paistan pekonii
hyvä safka ja vitu hyvä mieli
en ongelmii mieti vaik vuosii niis vieti
aamu nii kaunis ku dallaa alas katuu
silmäkulmas kyyneleen annan alas valuu
päihteet ja huumeet ollu tääl vieres
silti hengis kasvo poika tääl mieheks
hengitän fressii ilmaa ei stressii
en anna paineiden tulla mun messii
musiikki mu elämä ja mä elän musiikkii
vaik elämä välil sekasi ku rubiikki
ihmine on urhee polkujansa kulkee
aamul avaa silmät ja illal ne sulkee
oppinu asioit ja vastuuta kantaa
musiikille haluun kaikkeni antaa

pienest pojast asti oon snaijannu rytmin
musiikin kans mä en ikin jää yksin
pidän ryhdin ja seison suoras
liia moni tipahti ennen ku ne nuolas
kirjotettuu historiaa en pysty kumittaa
pyrin ain liikkuu etee etten jää jumittaa
fiilis ku euforia ilma mitää kamaa
mu tunteet on musiikkii hyvää ja pahaa