On synkkä päivä tammikkuun
Taas kerran pimeys voittaa kaiken muun
Voiko valo ottaa valtansa takaisin?
Jos voisin niin kirkkauden toisin uudestaan

Mä en sille mitään voi
Tämä synkkyys sen taas toi
Pimeys maailmani ottanut on
Askeleeni kaikuvat tyhjällä kadulla

Mies kävelee lumisateessa
Ja liukastuu
Ei häntä kukaan auttamaan jää
Siihen paikkaan paleltuu

Joku metrossa
Valittaa rintakipua
Ei häntä kukaan kuuntele
Ei kukaan apua huutele

Ihmisen pahin vihollinen
On itse ihminen
Ei siitä yli pääse, ei
Me ollaan pahoja

Tää on kurja maailma
Ei täällä heikot pärjää
Vahvemmat muita parjaavat
Ja päin naamaa nauravat

Näihin ajatuksiin vain tukehtuu
Ei ne mitään auta
Maailma ei murehtimalla parane

Tehdään siis asialle jotain
Noustaan sortoa vastaan
Periksi ei enää anneta
Kurja maailma me yhdessä
Voitetaan