Aku Ankka tallasi katuja kauniina päivänä,
Aku mietiskeli huolen häivättömänä:
mitä virkaa on mulla, vähemmän ku Tulpulla,
rupunen nokkani on aina rullalla.
Olen aina ulalla, rahaton niinku aina,
hyvä poissa, epäonni niskassa perjantaina.
13. päivä ja jumalauta mikä keli.
Kohta päälle tipahtaa kuitenkin flyygeli.
Iines nalkuttaa: Aku mikset mua mieti,
onko tää sulle joku fantasiapeli?
Turha toivo musta, mä alan pihtailla,
jos et sä mulle jostai koruja ala tehtailla.
Iines kulta, mä olen peeaa.
Hei kultsipuppeli relaa, anna mun ny kelaa.
Mulla ei oo töitä, mulla ei oo rahaa,
Miks tää menee näin, oonko mä tehny jotai pahaa?
[Kertsi]
Nimeni on Aku Ankka,
elän elämää rankkaa.
Sumu mun silmissä on sankkaa,
mun elämällä ei oo vankkaa pohjaa.
Nimeni on Aku Ankka,
elän elämää rankkaa.
Mullei oo taloo tai mankkaa,
elämä raastaa tätä raukkaa Ankkaa.
Nimeni on Aku Ankka,
elän elämää rankkaa.
Sumu mun silmissä on sankkaa,
mun elämällä ei oo vankkaa pohjaa.
Nimeni on Aku Ankka,
elän elämää rankkaa.
Mullei oo taloo tai mankkaa,
elämä raastaa tätä raukkaa Ankkaa.
[/Kertsi]
Mun sukulaispojat ei musta välitä,
eikä ne anna mun ees hengähtää välillä.
Ulosottomiehet aina mun pihalla.
Katkaisen pian mun kaulan sahalla.
Kaikkee ei saa rahalla, ei onnea eikä pontta,
puhtia perään, sellasia ihmisii ei oo montaa.
Mä oon ku testirotta, hyväksikäyttökoe.
Tuota teoriaa mä joka päivä päässäni hoen.
Mulla on alter-ego, se on Taikaviitta.
Ainoa tapa paeta todellisuutta pinnallista.
Se on vaa harmillista, ku en saa ees kiitosta
omalle itselleni, mut eipä enää kiinnosta.
Mua kutsutaan monilla ankeilla nimillä,
Saakelin sorsa, lättäräpylöillä
kävelevä ihmeotus, joka vain kääkättää.
Pilkkaajat mun selän takana räkättää.
[Kertsi]
Huomenta minä, taas uusi turha aamu.
Mä oon muille kuin sivustakatsova haamu.
Margariinitehtaalla sain taas työn,
yötyön, ylityön eli mielentilani syön.
Sidon vyön mun kaulalle,
ripustan itteni roikkumaan katon alle.
Kalle Anka on elämänsä nähnyt,
pois häivyn, tää on jo käyty.
Kukaan ei mua jää kaipaamaan.
Sen on moni sanonut päin naamaa.
Viesti meni perille, sen ymmärrän.
Piirrän ympärilleni ympyrän.
"Aku Ankka tässä makaa."
Muut sanoo "Aha, aika mahtavaa".
Pyydän anteeksi sitä, että olin olemassa.
Massa on pois, mä makaan maassa.
Elin ympäristössä ahtaassa.
Kaupungissa raa'assa.
Mielenrauhaa saanut ei koskaan.
Mun elämä on silkkaa roskaa!
[Kertsi 2x]