Sadikbeats productionsin biitillä mennään,
ei luulis olevan valittamista kellään.
Tällä kertaa vähän kovempaa rälläillään,
kaikella innostuksella vitust mälläillään.
Tuskaa kaikille, kurkut vaikka auki,
muru hei takki auki, täältä tulee hauki.
"Hei jumalauta tee ny videoita Rauski!"
"Turpa kii mulkero, tää on Laeppavika, taukki!"

Tää biisi on agressiivinen,
massiivinen eikä suin surminkaan viiminen.
Astraali Ape on astraalinen,
jonka ulkonäkö on vitun taivaallinen.
Hähhää ja kaikki nauraa perseensä irti,
yhtä moni kuin mitä Ranska hirtti.
Moni voi sanoo: "pidäs lärvis kii, hintti!"
Voi voi polosta, pimeneekö vintti?

Astraali on automaattinen ja psykopaattinen,
ampuu riimejä niinku Marko Kemppainen,
tulevaisuuden paimen, kuuntelehan nainen,
vitut siitä vaikka oonkin erilainen.
Cheekinki tähän biisin Ape liitti,
siihen verrattuna mäkin oon vitun uniikki,
joten pikku vinkki senkin pikku Uniikki,
Paita pois oli se viiminen niitti.

Monet köröttelee mopoillaan ja mopoautoillaan,
Astraali Ape silti pysyy aloillaan,
pyöräilen ja olen ylpeä siitä,
jonnet plus eeäs en kestä katsoa niitä.
Itseironia on aina mun juttuni,
näitä lyriikoitaki tehdessä meni ainakin tunti.
Tai ehkä kaks, sitten menikin hankalaks,
mutta Astraali Ape tulee aina takas!

Mitä mä teen täällä ja miks teen sen tunteella?
Voiko moisia juttuja edes ajatella?
Hevi on mun juttu, vittu mosh ja sillee,
mutta silti mä teen tätä räppiä edelleen.
Kiilaan sen hevin eelle, miksi näin?
Kohta tää juttu menee vain seinään päin.
Sen mä näin, silmieni eessä mun elämäin,
en uskonut ikinä kärsiväni näin.

"Joo, voisha sitä vähän harkita...
Entä jos mä vaa jättäsin tän räpin teon...
Ei tää on mun juttu...
PASKAPUHETTA!"

Ja pois nyt heti tästä roskasta,
täytyypä jotain naurettavaa taas roiskaista.
Tää on toistaitosta, poikkeaa aidosta,
sama ku löytäs punkin aamumaidosta.
En ole ylpeä siitä mitä teen,
mutta kun teen niin teen työtä sen eteen.
Työntäkää mut veteen, se on sen arvoista,
tehkää hauta vaikka rintakarvoista!

"Oh yeah! Fuck the world!"

WOO!