liian moni tie tääl päättyy lyhyee
eikä kukaa kysy ees, et mitä kukaa mieltä, pyhyydeks
ei voi tot sanoo, se on kusetusta saatana
ei jumala oo pelastaas täs usvettuvas maailmassa

ne sanoo, taivaassa parempi olla
toiset odottamaa jää ku niiden annettii olla
vaa pakettii polla, ja raketil kauas
aivot ei vaa pelitä ku yks jätettii laumast

ilman varotuslaukaust, sanat sanomatta jäi
eilen nauravat kasvot, nyt huolet taa jäi
punasii vaa päi, liian vaikee uskoo todeksi
ei yksi muutu moneksi yksi katoo kokonaa

eikä mikää määrä mitää, pysty korvaa sitä
välil maan ja taivaan liian moni vaa jää välittää
päänsisästä sotaa, toiset hajoo palasiksi
ei vaa kestä, sit on moni hajal sekä rikki

palaisiksnii kaikki ois vaa paremmi
kai me nähää kaveri, koht taas kasas koko haaremi
yhes bissee kaadettii, nyt on aukko ringissä
korvissa vaa tinnittää, kun muistelee sit ihmistä

pää vaa pilvissä, hyppii ilmaa pilvillä
ei jalat maata vasten vaa lentää hiljaa siivillä
itketää piirissä, yhes kyl tän kestää
kylmää kesää, ku matkalt yks jää lepää

..........


elämä on kovaa, sotaa, monest joutuu vaa poraa
eikä koskaa tiiä mitä mutkan takan odottaa
kokonaa, täs kokomaas, elämä on vaa arvotus
mikä on se tarkotus, ja mitä se tarjoo mul

tai mitä se tarjol sul, ku aika otti lähti
se oli varaslähtö, nyt ootki tähti
potkii päät nii lujaa, elämä päätti munaa
nii monen hyvän päivän, ku yks lähti mukaa

viikatteen, hiljallee kyl ajatuksee tottuu
kaadan musteet paperille, ja siitä hakee lohtuu
silmäkulma kostuu, ei vaa löydy rohtoo siihen
kun vaa löytys joku laite millä aikaa pystyis siirre llä

aika kulu kun siivellä, nyt se kuluu viiveellä
aika hirveetä
ja aikamoista ettei pysty lainkaa poistaa
mitää huonoo pääst, kun ei siitä haittaa oiskaa

tietyst kaikki hyvät muistot, niiden hyvä jäädä
miltei syväjäässä, ku ajatukset kylvää päässä
ylhäältänäät, tänää, kaiken selvemmi
pelastavat enkelit on kadonnu, helvettii


.........