HÄPEÄ

Kuljen kadulla tietoisena
Omasta erinomaisuudesta
Joku selittää, en mä välitä:
Olen syystäkin nyt ylpeä

Häpeä haihtuu viidessä vuodessa,
Suru sulaa kuukaudessa pois
Vihamiehet vanhenee
Lehdet puihin mätänee
Häpeä haihtuu viidessä vuodessa,
Suru sulaa kuukaudessa pois
Kellareihin lakaistaan
Kellastuneita muistoja

Joku kyselee: miten menee?
Menee miten menee, edelleen…
Olen elossa, menneen pelossa
En aio elää uudelleen

Häpeä haihtuu viidessä vuodessa,
Suru sulaa kuukaudessa pois
Vihamiehet vanhenee
Lehdet puihin mätänee
Häpeä haihtuu viidessä vuodessa,
Suru sulaa kuukaudessa pois
Kellareihin lakaistaan
Kellastuneita muistoja

Elämä kulkee eteenpäin vain radallaan
Joskus nälvii tai vinoilee ja jälleen lohduttaa
Oon usein saanut nöyrtyä – ja olen siitä ylpeä
Kun uudet tuulet puhaltaa, saan väistämättä väistyä

Häpeä haihtuu viidessä vuodessa,
Suru sulaa kuukaudessa pois…